Syksy 2014: Katsaus

Heippa vaan! Tässä postauksessa ajattelin katsoa vähän taaksepäin ja pohtia, mitä sitä onkaan nyt touhattu tämä syyslukukausi. Elokuussa suunnittelin kovasti tulevaa syysylukukautta, joten katsotaan, miten suunnitelmat lopulta meni.

KANDITUTKIELMA
Kanditutkielmani on tällä hetkellä aivan loppusuoralla. Ainoa mistä kiikastaa on se, etten saa ohjaajaltani palautetta työstäni, sillä hän on kovin kiireinen : ( sain eilen kunnon inspiraation, ja kirjoitinkin lähes 12h (ruoka- ja vessatauot mukaanlukien) kandini Results- ja Discussion-osioita. Löysin vielä useita uusia lähteitäkin! Ohjaajani on tosiaan kommentoinut työtäni viimeksi lokakuussa, ja sen jälkeen on tullut n. 6-7 sivua tekstiä lisää, joten en nyt tiedä yhtään, onko tekstini mistään kotoisin. Omasta mielestäni hioin sitä eilen aika hyvin, enkä suoraan sanoen enää oikein tiedä, mitä tehdä sille. Meille annettiin sellainen mallikandi, jonka ohjaajani on ohjannut viime vuonna, ja sanoi että siitä voi ottaa mallia ja ideoita rakenteesta yms. omaan työhön. Olen hyödyntänyt sitä, enkä enää oikein keksi lisää : / Eli kaiken kaikkiaan kanditutkielmastani on hyvä fiilis, vielä kun saisi siitä vähän kommenttia niin voisin hioa ja korjailla sitä.

SIVUAINEET
Hmm, tämä osio ei mennyt ihan niin kuin olin kuvitellut :D Lopetin siis solu- ja molekyylibiologian kokonaisuuden kahden kurssin jälkeen. Mikrobiologiasta pääsin läpi, ykkösen arvosanalla, mutta solun kemia -kurssi ei mennyt sitten niin hyvin. Asia oli helkutin kiinnostavaa, mutta vaan liian vaikeeta. Lukiossa kun kiinnosti enemmän humanistiset alat ja koin olevani surkea luonnontieteissä (jota toki olinkin), niin eipä ole hirveen hyvin persuteet hallussa. Ajattelin nyt kuitenkin tässä keväällä vilkuilla lukion oppimäärää kemiasta ja biologiasta, niin jolloin suunnitelmissa olisi suorittaa tämä kokonaisuus maisterin vaiheen sivuaineena.
     Päädyin siis sivuaineen vaihtoon, eli aloin lukea filosofiaa. Se on onnistunut suhteellisen vaivattomasti ja hyvällä menestyksellä, ekasta kurssista sain nelosen ja nyt on ollut semmonen keskustelukurssi, missä ei ole hirveesti tarvinut edes tehdä mitään x) suorituksena on oppimispäiväkirja, jonka palautus on vasta 31.1., joten no worries!

PSYKOLOGIA
Tätä onkin ollut aika vähän tänä vuonna, kandia lukuunottamatta. Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, arvosana 3 ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät, arvosana 2. Ei siis etenkään toi jälkimmäinen mennyt hirveen hyvin, mutta mun mielestäni se opetus ei ollut mitenkään ihan hirveen laadukasta. Tai laadukasta oli kyllä, mutta se opettaja puhui kauheen hiljaisella äänellä ja kauheen nopeesti, nii ei siinä oikeen pysynyt mukana. Lisäksi vähän ärsyttää, kun keväällä on tilastotieteen jatkokurssi, kun mun mielestä olisi ollut hyvä, jo s se olisi jo käytynä ennen tota kvantin kurssia, ja kandia. Opetussuunnitelman mukaan 1. vuonna käydään semmonen tilaston alkeet, mikä vois ihan hyvin lopettaa. Siinä opetetaan tismalleen samat asiat kuin mitä edellytetään jo pääsykokeessa, joten kaikki tietää ne asiat. En käynyt yhdellakaan luennolla enkä edes ostanut sitä luentoprujua, ja sain kurssista muistaakseeni arvosanan 2-3. Tekemättä siis yhtään mitään. Kakkosvuonna käydään tilaston perusteet, mikä onkin sitten hyödyllinen kurssi. Mun mielestä siis toi alkeet voitais heivata kokonaan pois, alottaa suoraan perusteista ja käydä jatkokurssi kakkosvuonna, ennen ku aloitetaan kandityö ja kvanti, koska se olis kyllä helpottanut omaa opiskeluani suunnattomasti. No, läpi on kuitenkin päästy joten mitäpä sitä enää suotta harmittelemaan. Keväällä onkin sitten enää yksi psykan kurssi, aj sekin on vähän semmoinen poikkeuksellinen. Se kestää muistaakseeni neljä päivää, ja ne on kaikki klo 9-14, semmonen ku haastattelu- ja vuorovaikutustaidot. Siinä onkin sitten kaikki psykan perus- ja aineopinnot tehtyinä, vähän jännittää toi maisterivaihe : ))

RANSKA
Tämän otin aivan omaksi huvikseni : ) tai piti jotain vapaavalintaista kieltä tehdä joku pistemäärä, mutta ymmärtääkseeni olen nyt tehnyt jo aika paljon ylimääräistä. Ranskan alkeet I ja II on siis käytyinä, molemmista arvosanat 4 :> Kurssilla edetään ihan hullua vauhtia, jo kahden alkeiskurssin jälkeen osaan taivuttaa verbejä, adjektiivejä, kertoa passiivissa, futuurissa ja imperfektissä! Ranskalaisilla on muuten jännä käsitys ajasta, koska niillä on kaksi erilaista imperfektiä ja kaksi erilaista futuuria. En niitä nnyt tähän jaksa alkaa selostaa, kerron jos joku nyt jostain syystä erityisesti kiinnostui :DD Tää on ollut kyllä tosi kiva valinta, aion jatkaa alkeen III ja IV kevätlukukaudelle!

BALETTI
Tää on ollut paras harrastus jonka olen i-ki-nä alottanut. Balettimusiikki on ihanaa, liikkeet on haastavia mutta kauniita, ne vaatii voimaa ja taitoa mutta niillä voi silti ilmaista jonkinlaista tunnetta. Tykkään tosi paljon meidn opettajasta. Monesti liikuntaharrastukset, joissa on aikuisoppilaita, on aika passiivisia opettajan suhteen. Opettajat ei ehkä uskalla ottaa minkäänlaista auktoriteetin roolia, koska ollaanhan tässä nyt saman ikäisiä, oppilas voi olla jopa vanhempikin kuin joku nuori opettaja. Lisäksi opettajat on ehkä yltiöpositiivisia, ja vaikka joku tekee väärin niin olleen helposti vaan että hyvä hyvä, kyllä te osaatte! Meidän opettaja on mukavan rehellinen ja tuo esiin asiat, jotka menee ryhmällämme välillä huonosti/pitää kiinnittää huomiota enemmän. Esim. jos ollaan tehty barrella vaikka pliéitä tai painonsiirtoja, niin kappaleen jälkeen opettaja sanoo että kiinnittäkää nyt erityisesti huomiota että pitäkää paino ihan keskellä jne. Ja helposti kun barrella on keskittynyt jalkoihin, huomaa että 2. asennossa oleva käsi (eli sillee siipumäisesti sivulla) helposti lötkähtää vähän epäryhdikkääseen asentoon, jolloin opettajamme tekee kierroksen ja käy laittamassa kaikkien kädet oikeaan asentoon. Yritän siis sanoa, että on tosi kiva että se opettaja oikeesti opettaa mietä siellä, eikä vaan vedä tuntia sillee rutiinina läpi.
     Koska haluan kehittyä baletissa mahdollisimman paljon, olen kotona nyt treenaillut aika paljon tämmöisen balleriinan tahtiin ihan perus ''balleriinan lihaskuntoa'':
https://www.youtube.com/results?search_query=mary+helen+bowers

(Jos linkki ei toimi, niin youtubesta löytyy nimellä Mary Helen Bowers)
Treenit on ihan HULLUJA, en tajua miten noin ohkasessa naisessa voi olla niin paljon voimaa! Siinä vaiheessa ku ite on yleensä n. 3-4min kohdalla sillee OH PLEAS DEAR GOD HELP ME nii tuo vaan heleellä äänellä sanoo että vielä viimeinen sarja :) Mutta on noi vaikuttanut tosi hyödyllisiltä, vaikka paha sanoa hirveen luotettavasti mitään ku olen nyt n. 2 viikkoa tehnyt noita.
     Ihan perus treenin lisäksi olen pyrkinyt harjoittelemaan paljon myös jalkojeni aukikiertoa, eli saada lonkasta asti jalkaa käännettyä mahdollisimman auki. Tässä vertailuna elokuussa otettu kuva, kun olen vasta aloittanut, ja nyt:

Elokuu 2014

Joulukuu 2014

Omaan silmääni ainakin kehitystä on tapahtunut jonkin verran! plus huomatkaa uusi keittiön matto, jota kissa ei ole (vielä) repinyt.... Olisi toki ollut hyvä, jos ekaakin kuvaa ottaessani olisin ymmärtänyt seistä tuossa maton reunalla, jolloin suoraan viivaan on helpompi verrata tuloksia -.-
     Jotta en vaan väännä tuota asentoa väkisin polvista tai nilkoista, pitää testata, että polvet ja varpaat näyttää samaan suuntaan esim. pliétä tehdessä. Eli jos varpaat näyttää enemmän sivulle kuin polvet, ei kierto tapahdu lonkasta vaan on väkisin väännetty jostakin nivelestä. Siksi käytänkin apunani keppiä, jonka laitan isovarpaani päähän, teen plién ja testaan, että polvi osuu keppiin tai jää sen oikealle puolelle:

Hyvä, polvi kääntyy selvästi yhtä paljon sivulle kuin varpaatkin, eli kierto tapahtuu lonkasta

VÄÄRIN! Jalkateriä on väkisin käännetty liian paljon sivuille, eikä polvi pysy mukana vaan jää näyttämään liian paljon eteenpäin verrattuna varpaisiin. Tein hienon demonstraation, koska totesin että selitykseni oli ehkä vähän ontuva.

     Sitten osioon, joka varmasti kiinnostaa kaikkia, eli spagaatiharjoitukseni. Ilokseni voin ilmoittaa, että kauniin päivänä 15.12. tämä ihanuus vihdoinkin onnistui:

Valitettavasti kissamme rakastaa jumppamattoani. Ah, ihanaa muovia! T: kissa

En toki ihan vielä pysty tuosta vaan leviimään spagaatiin, täytyy aina jumpata ja venytellä hirveesti ennen sitä. Ajattelin, että nyt teen sen joka päivä, että tuo taito varmasti kanssa pysyy. Tein sitä kolmena päivänä peräkkäin, kunnes neljäntenä huomasin, että lihakset on yksin kertaisesti niin kipeät ja kireet jatkuvasta jumpasta ja venyttelystä, että en ole nyt kahteen päivään edes kokeillut. Mutta eiköhän sekin riitä, jos tekee pari kertaa viikossa? Ehkä sekin on tarpeeksi usein, että tuo niinku vahvistuis, eikä lopulta vaatis niin paljon valmisteluja, että pääsee vaan lipuumaan tuohon asentoon. Ja tiedoksi vaan, että pystyn tuohon vaan tollee vasen jalka edessä xD

Kaiken kaikkiaan, syksy on ollut mielestäni varsin onnistunut kokonaisuutena, vaikka joitakin vastoinkäymisiäkin on tullut vastaan. Blogi jää joulutauolle, palaillaan tammikuun puolessa välissä! Heihei : ))

Sekalaista joulukuuta

Voi miten monesti olenkaan tätä blogia ajatellut, mutta enpä vaan ole saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään. Huomenna on semmonen tentti, johon olen lukenut todella todella huonosti (tenttikirjasta vaan pari kappaletta :'< ), mutta toivon että saisin sen läpi aiemmin opinnoissa kerätyillä tiedoilla. Osittain sen takia mulla ei ollut motivaatiota lukea tota tenttikirjaa, koska se on ollut aiemminkin tenttikirjana (tosin eri alueet) ja tätä koko aihetta on enemmän ja vähemmän pyöritelty. Kyseessä on siis kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät. Uskoisin että koko kurssin ytimessä on opetella semmonen yksi taulukko, jonka mielestäni osaan, en kylläkään hirveen syvällisesti, mutta silleen että ku muistelen sitä päässäni, osaan varmaan vastata tenttikysymyksiin edes jotenkin. Ja mulle riittää ykkönen arvosanaks vallan mainiosti. Mun mielestäni aineopinnoissa ja siitä eteenpäin arvosanoilla ei ole juurikaan merkitystä, koska pelkästään läpipääsemiseen tarvitaan niin paljon pisteitä, että arvosanat 1 ja 2 on oikeesti jo semmosia, et kyl niissäkin on täytyny tietää jo jonkin verran. Muistaakseeni läpipääsyyn (eli ykköseen) vaaditaan 50% oikein ja kakkoseen 60% oikein, nii kyl siinäkin on jo aika paljon tietoa mun mielestäni.


Y Selitettävä          Määrällinen                    Laadullinen

X Selittäjä            Korelaatio                        Erotteluanalyysi
Määrällinen         Regressioanalyysi

Laadullinen         Varianssianalyysi             Ristiintaulukointi
                                "perheineen"

Tässä siis tuo kvantiin liittyvä olennainen taulukko, en saanut dioista kopioitua sitä tähän joten kirjoitin ihan itse. En tiedä aukeeko tämä lukijoille, mutte todennäköisemmin muistan tämän itse huomenna, nyt kun olen sen kirjoittanut : ) 

     
     Se mihin olen lukenut, on ranskan tentti, joka koittaa tiistaina. Siihenkin olen valitettavan vähän onnistunut lukemaan, koska on ollut tosi paljon luentoja ja kaikkea mahdollista... Lisäksi perjantaina iski kandin suhteen valtava epätoivo, kun menin katsomaan, miten ton mun EEG-aineiston analyysi tapahtuu. Oikeesti, en voinut kuvitellakaan että mun pitäis miettiä "aika-avaruusspektri"-tyyppisiä käsitteitä ja ohjelmointia!! Tuli kyllä voimakas "I never asked for this shit"-fiilis ja mietin, että jos olisin mennyt tunnollisesti vaan sinne yo-merkonomin koulutusohjelmaan 2012 syksyllä, olisin pian valmistunut kaupantäti ja autuaan tietämätön näistä kaikista vaikeista jutuista.. Huomaa että loppuvuoden ahdistus iskee, kun lähes jo haaveilen merkonomin urastani :::DDD Mutta niin siis siitä ranskasta piti vielä sanoa, että ihan perinteisen muistiinpanojen kirjoittamisen ja lukemisen lisäksi katsoin eilen ranskankielisen elokuvan (yritin kuunnella sitä puhetta, mut muutama sana sieltä vaan erottu) ja olen kuunnellut nyt myös ranskankielistä musiikkia taustalla, ku olen lukenut tenttiin, Brigitte Bardot ja Vanessa Paradis on ollu suosituimpia : > (totuus: en oikeen tiiä muita ranskankielisiä laulajia xD) Uusi löydön on myös semmonen, kun Charlotte Gainsbourg biisillä Chat du Café des Artistes. Okei, ei ollu mun löydös vaan mieheni. Mut kannattaa silti kuunnella. 

Ranskan muistiinpanoja, ranskan oppikirja ja Pariisista tuotu Chat Noir -muki, taustalla Bardotin musiikkia. Toivottavasti aivot nyt jotenki stimuloituis tästä höykytyksestä.. Itseasiassa verhoissakin lukee ranskaa xD

     Tästä tulee nyt tosi sekalainen postaus, mutta kerron hiukan balettikuulumisia tässä samalla. Kesän lopulla pohdiskelin jotakin noita balettipukija ja trikoita, että pitäisi varmaan tilata ulkomailta, koska suomassa noi bodyt maksaa tyyliin 30-50e poikkeuksetta. Nyt kun mulle on ilmaantuntu vähän rahaa, ajattelin tehdä tilauksen tuollaisesta ku Dance Wear Solutionista, jota katselin jo silloin kesällä. Olisin nyt ehkä tilaamassa tämmöisiä tuotteita: 

Spagettiolkain-body http://www.dancewearsolutions.com/dancewear/leotards/mt2214.aspx
Lyhythihainen body http://www.dancewearsolutions.com/dancewear/leotards/mt2438.aspx
Trikoot http://www.dancewearsolutions.com/tights/footed/t99.aspx
Rintaliivit http://www.dancewearsolutions.com/dancewear/undergarments/sm1726.aspx

(mulla ei ainakaan noi suoralinkit toiminut, joten laitoin ton osoitteen tohon nyt vielä.. toivottavasti edes joku saa jotain auki)
Tossa spagettiolkaimisessa bodyssa on miljoona ihanaa väriä tarjolla, mutta pitkän pohdinnan jälkeen taipuisin tuohon toisikis ekaan, Black Cherryyn. Yllätyksekseni pidin myös Dark Teal-väristä tosi paljon, vaikka se onkin tuommoinen vähän siniseen taipuva. Lyhythihaisesta bodysta ajattelin valita tuon ihan perus mustan, vaikka vähän kiinnosti toi vaaleenpunainenekin <3 :'D Mieheni sanoi aika suoraan, että ota nyt toi musta vaan, sitä ei ilmeisesti ilahduttanut ajatus, että olisin oikeen perinteisessä vaaleenpunaisessa asussa :::DD Trikoita mulla ei oikeastaan edes ole, että nyt on tää syksy menty ihan perus 60 denin valkoisilla sukkahousuilla. Ne on kuitenkin nyt jo ihan nukkaantuneet, joten tykkäisin oikeista trikoista. Ainakin yhdet valkoiset otan, mut en tiedä pitäiskö saman tien ottaa niitä kahdet, tai jos ottais sitte toiset sävyllä "ballet pink". Jotain vaaleenpunasta on saatava selvästikin xD Ja noi rintsikat vaikuttais myös ihan hyvältä idealta, koska mulla on tällä hetkellä aivan liian vanhat, perus urheiluliivit, ja vähän mietin että tuonne balettipuvun alle olis hyvä hankkia tommoset saumattomat. Mielipiteitä tanssiasuista saa kertoa!! Ja ajattelin siis pitää trikoiset mustat shortsit tuon puvun päällä, jotka multa jo löytyykin. 
     Viimeiseksi voisin vielä kertailla eilistä itsenäisyyspäivää, sen menu ei varsianisesti ollut ehkä balleriinan diettiin kuuluva xD Nyt on jo perinteeksi meillä muodostunut semmonen, että teen itsenäisyyspäiväksi meille tämmösen minijouluaterian. Tarjolla oli porkkana- ja perunalaatikkoa, rosollia, juustoja ja loimulohta : ) oli tosi nannua, tänään on syöty tähteitä. Oikeastaan kun pohdiskelin, niin ei jouluruoka niin hirveen epäterveellistä ole. Porkkanalaatikko ja rosolli koostuu terveellisistä vihanneksista, joissa ei oo mitään valittamista mun mielestäni, ja perunalaatikkokin aiheuttanee vaan karppaajissa motkotusta. Kalakin on ihan terveellistä, ja juustot jos pidättäytyy vaan yhdessä kahdessa palassa. Epäterveellistä on enemmänkin nää jouluun liitetyt tortut, suklaat ja glögi, jos sitä juo litratokulla (kuten minä). No, mitäpä tässä itselleni uskottelen että kyllä tää ihan oikeesti on terveellistä xD Vaaka on ankara, se kertoo sitte joulun jälkeen että jääkö ne laatikot ja rosollit vyötärölle vai ei. 

Juhla-ateria <3 tärähtänyt kuvanlaatu...

Kissakin sai vähän kalaa, ja tilakn kermaa, jonka onnistuneesti heitin puoliks lattialle :D no, kyllä se sille kelpas..

Koitan tässä vielä ennen joulua postailla vähän koostetta tästä syksystä, siihen asti heippahei vaan.  

Kirjaessee: Teurastamo 5

Sanon heti alkuun, ettei tämä ole essee sinänsä, ehkä enemmänkin tajunnanvirtaa ja pohdiskelua. Haluan jakaa ajatuksia tästä teoksesta, mutta energia ei riitä siihen että oikeasti jaksaisin jäsennellä loogista ja hyvää tekstiä xD

Arvostelun ja pohdinnan kohteena on siis vuonna 1969 ilmestynyt yhdysvaltalainen teos Teurastamo 5, kirjoittanut Kurt Vonnegut. Tänään kampuksella kulkiessani pohdiskelin jo hieman päässäni tätä tulevaa kirjoitusta, mutta jäin jo alussa jumiin. Meinasin varoittaa spoilereista, kun tajusin ettei mitään spoilereita tule olemaankaan. Miten spoilata kertomusta, jossai ei ole mitään varsinaista alkua, keskihuipennusta ja loppua sekä hienoa loppuratkaisua? Niin, tässä kirjassa oli vallan omaperäinen ote aikaan. Jännästi tässä kirjassa yhdistyvät sota, tieteiskirjallisuus ja filosofia. Näitä kolmea teemaa yhdistää aika, ja se miten sitä on kuvattu teoksessa Teurastamo 5. 
     Tarinan lähtökohtana on se, että päähenkilö Billy Pilgrim on "joutunut ajasta irralleen". Aikaa ei siis nähdä lineaarisena janana, joka alkaa ja loppuu, vaan ehkä enemmänkin suurena kenttänä, jossa voi liikkua miten vain. Jossakin vaiheessa kentällä kohdataan aikuisuutta, toisessa lapsuutta, eräässä kohdassa esim. oma naimisiinmeno ja toisessa kohtaa kuolema, jonka jälkeen voidaan siirtyä vaikka opiskelijaelämään. Elämän vaiheet eivät siis etene loogisesti syntymästä kuolemaan. Oikeastaan sellaisia käsitteitä ei ole alkuunkaan kuin "syntymä" ja "kuolema", koska kuoleman jälkeen elämä jatkuu, jossakin toisessa ajassa. Sitä varten esimerkiksi päähenkilön kuolema ei vaikuta kirjan etemiseen mitenkään, koska hän jatkaa ajassa kulkua. Ihmiset eivät ole tietoisia tästä ajan rakenteesta, koska se näyttäytyy meille tällaisena, jokseenkin lineaarisena. Billy Pilgrim on tietoinen tästä, koska hän on joutunut alienien kaappaamaksi Tralfamadoren planeetalle, joilta hän oppii ajasta ja neliulotteisesta maailmasta. 
     Käytännössä kirja koostuu kolmesta osasta: Billyn elämästä toisen maailmansodan aikana ollessaan sotavankina Saksassa, Billyn nuoruudesta ja siviilielämästä sodan jälkeen vaimonsa kanssa sekä kolmannesta osasta, hänen ollessa Tralfamadoren planeetalla eläintarhassa häkissä. Nämä kaikki kolme osaa vaihtelevat kirjassa jatkuvasti, kun Billy matkustaa ajassa. Sota-aikaa Vonnegut kuvaa karusti, häikäilemättömästi ja toisinaan jopa koomisesti. Sodassa ei ole mitään upeaa, sankarillista tai kunniallista. Sotavangeiksi jouduttuaan Billyn elämän irvoikkaita vaiheita kuvtaan paikoin jopa yksityiskohtaisesti: miten esimerkiksi keho reagoi, kun ei ole saatu ravintoa viikkoihin ja yhtäkkiä onkin kunnon pidot. Vaikka kuvaukset ovat konkreettisia, toisinaan myös yksittäisissä lauseissa on kuvattu sodan todellista luonnetta mielestäni kekseliäästi ja ajatuksiaherättävästi: " Onhan yksi sodan päävaikutuksista se, ettei ihmisellä ole halua olla persoonallisuus." 
     Sodan jälkeen siviilissä Billy onkin aivan tavallinen perheenisä ja aviomies. Hänen lukemansa tieteiskirjallisuus tuo itse teokseen humoristisella tavalla filosofisia mietteitä. Kirjassa esiintyvä hahmo Kilgore Trout on science fiction-kirjailija, jonka kirjat ovat surkeasti kirjoitettuja eikä yhtäkään kirjaa ole myyty, ainakaan niin että kirjailija olisi tienannyt sillä rahaa tai mainetta. Sattumalta Billy kuitenkin kohtaa Troutin tieteiskirjat (joita on kymmeniä), jotka tuovat itse teokseen hauskaa lisämaustetta. Esimerkiksi Troutilla on kirja joka kertoo rahapuusta, ja sitä kuvataan seuraavasti: " Sen lehdet olivat kahdenkymmenen dollarin seteleitä. Sen kukat olivat valtion obligaatioita. Sen hedelmät olivat timantteja. Se veti puoleensa ihmisiä jotka tappoivat toisiaan sen juurella ja olivat mainion hyvää lannoitetta".   
     Kolmas kertomus, joka kulkee kahden edellisen rinnalla, kertoo ajasta jonka Billy viettää tralfamadorelaisessa eläintarhassa. Hän elää häkissä planeetan asukkien pällistellessä häntä ja hänen arkisia toimiaan, samalla kun paikan eläintarhan opas selostaa tralfamadorelaisille mitä ihmiset ovat, ja miksi he tekevät omia pieniä kummallisia toimintoja, esimerkiksi pesevät hampaita. Myöhemmin hän saa naaraan kumppanikseen häkkiinsä ja saa tämän kanssa lapsen. 
     Kokonaisuudessaan Vonnegutin teos Teurastamo 5 on kummallinen sekoitus sodanvastaista kirjallisuutta, science fictionia sekä filosofiaa jossa pohditaan ajan perimmäistä olemusta ja ihmisyyttä maailmassa. Vaikka teemojen yhdistelmä onkin eksoottinen, omituisella tapaa se toimii loistavasti tehden vakavista aiheista välillä jopa koomisen. Kirjan kuvailutapa on hämmästyttävän realistinen, vaikka välillä käydäänkin tämän aurinkokunnan ulkopuolella. 

Balettipostaus: Venyttelyä

Äääähh. Olenko jo kertonut, että olin nuorena todella venyvää sorttia? Ai olen vai? Monettako kertaa? Ai kahdettasataa.... Katkeruus ei toki paista tästä läpi -.- Olen nyt heinäkuusta asti venytellyt, välillä lähes päivittäin, ja välillä on sitte ollut parinkin viikon taukoja. Tuntuu, etten ole merkittävästi edennyt kuin muutamassa venytyksessä, mutta itse spagaatiharjoituksissa en ole edennyt kyllä paria senttiä enempää : ( Katsotaampa tulokset:

Venyttelyrutiinini ensimmäinen liike: Lotusasento/salmiakkiasento/mikä lie:
Tämä on yksi niistä harvoista liikkeistä, joissa olen edennyt. En ole koskaan ollut hyvä tässä, eikä tämä oikeastaan edes tunnu venytykseltä missään lihaksessa, enemmän musta tuntuu siltä, että jalat irtoo liitoksistaan tässä asennossa. Mulla on aina jäänyt polvet kainaloihin asti, joten on edistyksellistä että nyt ne näyttää olevan noin niinku edes vaakatasossa. Vielä ku sais lattiaan asti!

Seuraavaksi tulee perus ''Ottakaa niin leveä haara kuin saatte''-asento, jossa perus venytykset oikealle ja vasemmalle. Otsa osuu polveen hyvänä päivänä, huonona taas jää sentin parin päähän. 

Sitten seuraavaksi tuleekin venytys, jossa olen ilokseni huomannut edistyväni reippaasti, nimittäin venytys keskelle:

 Saan helposti jo kyynärpäät maahan, oikeastaan otsallakaan ei ole kuin 5-10cm lattiaan : ) tässä minua auttoi kaikista eniten se, kun pystyasennossa haukkaa happea runsaasti, sulkee silmät ja alkaa samaan tahtiin laskeutua ja puhaltaa ilmaa aktiivisesti ulos keuhkoista. Jos tuntuu että haluaa vielä alemmas, nappaa vaan lisää ilmaa kauhkoihin, ja ulospuhalluksen aikna painaa itseään alas. Se auttaa myös ratkaisevasti, kun osaa rentouttaa kaikki lihakset. Välillä huomaa vaan pakottavansa itseä alas ja alas, mutta kun keskittyy tuntemaan kehonsa, huomaakin joka paikan tärisevän ja olevan jännittynyt ja kireä. Ilmankos mikään ei veny silloin. Mutta tää on ehkä semmonen juttu, jossa menee vähän aikaa hahmottaa, mistä on kyse ja miten tuntee oman vartalonsa.

Sitten itse spagaattiharjoituksiin. Tässä en siis ole edennyt hitto _y h t i k ä s_  MIHINKÄÄN!! Tää on kaikista ''helpoin'', vasen jalka edessä, oikee takana: 

Tässä haaroista matkaa lattiaan on tuommoiset 15cm. Todella rasittavaa. Olen yrittänyt soveltaa tuota äskön mainitsemaani rentoutta tähän, mutta kun ei vaan mee. Muistan että nuorena vaan rennosti liukui tuohon asentoon, nyt ei mitkään aktiiviset uloshengitykset auta. PRKL.
     No, ojasta allikoon: tässä on oikea jalka edessä, vasen takana. Ja perse ei ole missään hemaisevimmassa olomuodossaan, mutta whatever. 

Tässä onkin semmoset 15-20cm matkaa (ja kiva mahamakkara <33). Nyt kun katselen itseäni kuvasta, niin havaitsen että ongelmana lienee tuo taakse menevän jalan etureisi/lonkankoukistaja. Etummainen jalka eli takareiden venyvyys on mun mielestäni huomattavasti parempi kuin tuon taaimmaisen jalan etupuoli. Ehkä pitäisi alkaa aktiivisemmin treenata lonkankoukistajia? Hmm. 
     Ja viimeisenä, se kaikista huonoin, eli tää "keskispagaati", middle splits, miksi haluattekaan sitä kutsua. Tähän en ole ikinä päässyt, en edes siellä kultaisessa nuoruudessa. Samoin kuin lootusasennossa, tuntuu kummasti niinku tossa jalkojen liitoskohdassa, että ne niinkun irtoo/menee sijoiltaan. Eli paras on varmaan jatkaa noita lonkan avartamisharjoituksia ja perus venyttelyä.. Tavote olis et jos sitä vaikka jouluna.. Mut toisaalta, en viitti pitää lippua hirveen korkeella, koska tässä on nyt menny jo 4kk eikä ole juurikaan tullut tuloksia.. nii että tapahtuisko sitten 2kk mitään? Empä tiiä. Mut tavotteita on aina hyvä olla...? : ) Niin ja kuva vielä tuosta hirveästä yrityksestä, väli haaroista lattiaan on n. 30-40cm :'DDD

Huvittavaa tässä on vielä se, että en pääse itse ylös tuosta asennosta ::::DD Mieheni pitää tulla aina nostamaan mua vyötäisiltä takaisin jaloilleen xD

Kommentteihin saa laittaa vinkkejä tai vaikkapa kuvia omista suorituksista!! Ehkä ne inspirois mua yrittämään kovemmin... Seuraavassa postauksessa on varmaan taas opiskeluihin liittyviä juttuja, siihen asti näkemiin!!

SS: Sivuaine ja Stressiä

Noniin, lähes kaksi kuukautta on vierähtänyt, vaikka harmillisesti jätin lukijat odottamaan cliffhangeria, eli mainintaa sivuaineestani. No, todellisuudessa se syy, miksi istun tässä kirjoittamassa tätä postausta vasta nyt, on tämä kyseinen saatanan sivuaine. Kelaanpa ihan alkuun ja kerron koko pitkän jutun!!

                             Olen aina pitänyt itseäni kovin rentona tyyppinä. En ota hirveästi vastuuta sellaisista asioista, jossa mua ei niin sanotusti tarvita. En esimerkiksi ole ikinä kuulunut minkäänlaisiin oppilaskunnan hallituksen porukoihin tai haalinut mitään muutakaan ”mä järkkään tän!” –juttuja. En juuri koskaan (lue: ikinä) kehuskele sosiaalisessa mediassa sillä, miten olikin upea herätä lauantaiaamuna jo kahdeksan aikoihin, keittää kuppi kahvia, käydä sitten lenkillä, jonka jälkeen olin hiihtämässä järven jäällä, jonka jälkeen puolestaan kävin auttamassa kaveria muutossa, ja illalla vielä käynyt salilla ja sitte kaverin kanssa jossakin hiton boulderpajalla. Ei, ei ei eijeijeieie. Unelma lauantai on herätä puolilta päivin ja löhöillä enemmän tai vähemmän, syödä hyvä aamiainen, ehkä nähdä välillä kavereita. Mutta aivan viime viikkoina olen tehnyt pelottavan havainnon itsestäni: olen sittenkin jonkinlainen ylikuormittaja, vai milläkäs termillä näitä hyperduunaajia nyt pitäisikään kutsua. Nimittäin, nyt minulla olisi aikaa ottaa vähän rennommin, eikä esim. enää lukea 247 pääsykokeisiin tms., mutta mitä minä teen? ”Olisipa kiva alottaa tuo ranskan lukeminen uudestaan! En nyt tarvi hirveesti mitään kieliopintoja, mut se vois olla hauskaa :3 Hei baletti olis mun uus harrastus, siitä saisin mukavasti kehollista haastetta itselleni!! Ja hei mua on kyl aina kiinnostanut toi biologia, mää otan sen sivuaineeksi!” WROOONG. Olisin voinut tehdä kaikki helpommin. Olisin voinut ottaa sen hemmetin erityispedagogiikan sivuaineeksi, mikä vaati n. 10 esseen kirjoittamisen ja that’s it, 25op tilille ja sivuaine paketissa. Mut ei. Minähän ”teen niinku mua kiinnostaa : ))”, ja otan jonkun aivan helvetin vaikeen sivuaineen, jota olen nyt itkenyt, rukoillut ja potkinut viimeiset 2kk, kun koko muulle ryhmälle on täysin selvää, mitä on entsyymit ja mitä tarkottaa, jos hiilellä on neljälle elektronille paikka jossain hiton ULKOKUORELLA??

                             Eli näissä tunnelmissa on oltu nyt useampia viikkoja. Siis periaatteessa kannatan sitä, että pitää kulkea omien intressien mukaan eikä aina valita se aidan matalin kohta, mutta oikeesti, välillä kuuluu olla armollinen itselleen. Välillä kuuluu myös olla REHELLINEN itselleen. Tuossa elokuussa kun ilmoitin alkavani lukea solu- ja molekyylibiologiaa, jonkun kaverin olisi pitänyt napata lujasti olkapäästä ja sanoa että MITÄ sää ajattelet??? Siis olen todella imarreltu, että ystäväni oikeesti uskoo muhun, että musta on tähän. Mutta välillä pitäis vaan olla uskomatta itseensä. Ja nyt kun muistelen, nii kyllähän sieltä muutama kommentti tais tulla, ekojen itkujen jälkeen, että mietipä nainen hyvä että kannattaako sittenkin keskeyttää tää. No, nyt ootellaan tenttituloksia. Tällä viikolla pitäis tulla mikrobiologiasta tulokset, ja ens viikolla solun kemiasta, eli tästä minun kaikista hirvittävimmistä vihollisista. Jos ne menee läpi, jatketaan, mutta jos tulee hylkyjä eikä mee edes uusinnoissa läpi, I’m sorry to tell you… Sit täytyy vähän miettiä. Haen joka tapauksessa tässä nyt vielä tota Kognitiivisen neurotieteen sivuainekokonaisuutta, jos vaikka tällä kertaa pääsisin mukaan. Ehkä keksin siitä jonkun ratkaisun tähän koko touhuuni.

                             Mutta, ettei tämä koko kirjoitus menis nyt aivan kiroiluksi, niin voin kertoa että on tässä kyllä opittu ihan valtava määrä tietoa. Tää opiskelu on ollut enemmän tai vähemmän potkimista, mut nyt kun alkaa jälkikäteen miettiä, nii tiedän nyt kyllä aivan sairaan paljon enemmän, kun mitä tiesin esim. elokuussa. Kemian tietämys/muistelu on kasvanut huomattavasti, mikrobiologiassa ennen täysin tuntematon jaotelu prokaryootit ja eukaryootit onkin täysin selvä juttu, ja ranskassakin on nyt tullut uutena asiana menneen aikamuodon ilmaisu. Hauska juttu muuten tuo ranska, opiskelin sitä yläasteella kaks vuotta, ja nyt yliopiston alkeiskurssilla on opiskeltu koko tuo kahden vuoden oppimäärä ja muistaakseeni vähän enemmänkin, koska mennyttä aikamuotoa ei mun mielestä koskaan käyty. TOSIN koko 9. luokan ranska oli vaan yhtä läppää, eli en tiedä mitä sinä vuonna olisi opetussuunnitelman mukaan pitänyt opetella, sitä tämä hirviöopettajamme ei suonut meille. Tällä hetkellä mulla on tuolla vessan seinässä liimattu 23 verbiä taivutuksineen, toivottavasti oppisin niitä nyt vielä tässä päivän parin aikana ennen tenttiä : )

Loppuun vielä (hirvittäviä) kuvia tästä syksystä ja opiskeliprosessista:

Jee, kemiaa. Isomeria oli koko kurssin helpoin aihe, vaikkakin tuli mulle ihan uutena. Ei se silti helppo ollut, mutta helpoin..

Tää on oikeastaan aika mielenkiintoinen, maapallon syntyhetkestä tähän hetkeen ja kaikki elävät organismit. Mikrobit hapettivat ilmakehän n. 3 miljardia vuotta sitten, uu jännää!! xDD

Siinä ne nyt on, 23 verbiä. Tietysti voi kysyä, että miksi taivuttaa näkyviin nuo säännölliset I-luokan -ER verbit, mut kirjotinpahan vaan että käsi nyt taas tottuu tuohon.

... ja kiinnostuneille vielä lähempää..

Päätin tänä syksynä tehdä tuollaisia "kokoelmamuistiinpanoja", missä on puhtaaksikirjoitettu koko kurssin olennainen sisältö. Ja KYLLÄ, ekalla ranskan tunnilla sanottiin, että piirtäkää ranskan lippu ja kartta millaisena nyt ulkoa sen muistatte. Piirsin venäjän lipun...(??)

Ai niin, tulihan väännettyä psykallekin jotain! Eli kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin piti tehdä tuollainen laadullinen "tutkimus". Olen pahoillani että olin riippakivi mun ryhmälleni, mut tulipahan hoidettua tuokin (suhteellisen) kunnialla.

Tässä vielä ensimmäiseen kuvaan liittyen hieno, itse piirtämäni stereoisomerian ilmiö!! Vaaleanpunaiset pallot on kielen reseptoreja, jotka aistivat makeaa. Vasemmalla on aspartaamin LL stereoisomeeri, minkä tuo 3-uloteinen molekyylirakenne osuu ja uppoa hienosti noihin kielen reseptoreihin. Oikealla taas on aspartaamin D-stereoisomeeri, eli tuo yksi rengasmolekyyli on oikealla puolella > ei sovikaan tuonne kielen reseptoreille. Se maistuu karvaalta, ei makealta : ))

 

Balettipostaus: Alkeita

Rakastan uutta harrastustani. Se on tosi vaikeeta, enkä ole varmaan mitenkään erityisen hyvä, mutta on ihana saada uusia haasteita vastaan ja kehittää omaa kehoaan. Aloitin oikeastaan kehon liikkuvuuden harjoittamisen jo pari kuukautta sitte, kun aloin venytellä spagaattiin, mutta valitettavasti tämä ei ole vielä onnistunut xD Tuntuu etten ole juurikaan edes edistynyt, ehkä joitakin senttejä. Siksi hainkin lisää youtube-videoita, ja löysin yhden josta on ollut mun mielestä hyötyä.https://www.youtube.com/watch?v=3EOG8ts8nOc Edes-takaisessa spagaatissa jää suunnilleen 15-20cm väliä haarojen ja lattian välille, riippuu vähän päivästä. Sivuspagaattiin en sitte olekaan koskaan edes päässyt, mutta koitan nyt sitäkin reenailla, en kylläkään kovinkaan korkein odotuksin :’D siinä jää kyllä aina varmaan reilu 30cm uupumaan, enkä oikeen tiedä että mahtaakohan se ikinä onnistua.

     Toinen asia, mitä olen treenaillut, on jalan aukikierto eli turnout. Klassisessa baletissa ihanteena on saada jalat käännettyä 180 astetta, eli toisen jalan varpaat osoittaa itään ja toisen länteen. Itse en tähän luonnollisesti kykene, mutta saan omasta mielestäni ihan ok-aukikierron luonnostaan. Tässä kuva: 

Matto ei ole roskainen, vaan kissan repimä...

Ajattelin että otan kuvan nyt, jouluna ja lukukauden päätteeksi ihan vaan tarkkaillakseni, kehittyykö jalkojeni asento mihinkään. Saan toki tuon 180 astetta väkisin vääntämällä, mutta en viitsi alkaa tässä kypsässä iässä väkisin kääntelemään kinttujani ja tuhoamaan polviani. Aukikierron tulee lähteä lonkasta, ja koko jalan tulee siis olla kääntynyt, EI missään nimessä pelkästä polvesta/nilkasta. Tämän vuoksi lantion aukikiertoa pitää treenata aktiivisesti. Mutta olen hyvin iloinen siitä, että tämä on asia jota voi treenata, eikä silleen: ”Sori oot jo noin vanha, olisit lapsena jo treenannu, nyt on jo liian myöhäistä.” Tässä videossa on oivia liikkeitä, joista olen kehittänyt itse sellaisen minitreenin, jonka tekemiseen menee 10-15min: https://www.youtube.com/watch?v=PVPkDVHo0jY Treenin lyhyyden ja helppouden vuoksi ( = siinä ei siis tule esim. hiki eikä välttii tarvi vaihtaa edes vaatteita) olenkin tehnyt sen melkein joka päivä :>

    Lisäksi löytyy vielä paljon asioita, joita haluan ja aion treenata, esim. tasapaino. Ärsyttää kun huojun kuin mikäkin haavanlehti, kun tunnilla tehtiin relevé ja toinen jalka ojennettiin passéeseen (miten taivuttaa ranskankielinen sana suomen kieliopissa??). Katso alapuolelta kuvat ja selitykset eri liikkeisiin. Lisäksi tahtoisin aktiivisesti harjoittaa nilkan, jalkapöydän ja varpaiden pikkulihaksia, että ehkä joskus voisin saada luvan alkaa treenata kärkitossuilla <3 tämä on tosin monen vuoden tavoitteellinen haave, eli ei vielä unelmaakaan kärkitossuista 3-4 vuoteen : (

     Koska olen niin kovin innoissani tästä ja koska yritän opetella kaikkien oppimieni liikkeiden nimet, laitankin tähän kuvat jokaisesta! Ajattelin että aina kun opin jotain uutta niin voisin pistää kuvan. Tänään harjoiteltiin hyppyjä, joten niistä on ehkä hankalampi ottaa kuvia, mutta uutta materiaalia on tulossa ainakin jossakin vaiheessa. Huomatkaa upouudet shortsit! 

Tämä on nimeltään kuudes asento. Jalat tiukasti yhdessä, varpaat osottaa eteenpäin.

Tämä on ensimmäinen asento. Tässä pitäisi nyt olla se 180 astetta... ehkä vielä joskus..

Tämä on toinen asento. Tendun eli jalan ojennuksen avulla ensimmäisestä asennosta on helppo siirtyä toiseen asentoon.

Relevé, eli varpaille nousu. Tavoitteeni olisi saada nilkat täysin suoriksi, kuitenkaan kaartumatta ulospäin.

Coupé. Tämä on oikeastaan vähän huonohko kuva, koska kantapään pitäisi olla "liimattu" toiseen jalkaan, nyt näkyy vähän rakoa.

Tendu, eli jalan ojennus. Voidaan tehdä eteen, sivulle tai taakse.

Passé, eli työskentelevä jalka nostetaan toisen jalan polven korkeuteen. Riippuu vähän opettajasta, ja koreografiasta ym., nostetaanko jalka polven eteen, viereen vai taakse.

Kuva on vähän koominen :D täpä on demi plié, eli polvet koukistettu puoliväliin (demi = puoli)

Vielä koomisempi kuva :'D tämä on grande plié, eli se tehdään ''puolivälistä loppuun asti''. Tässä kannat nousee ylös, kyykky on syvempi ja selän on pysyttävä ehdottoman suorana, takamus ei saa painua taakse. 

Tällaista tällä kertaa! Seuraavaksi, tai ainakin jossakin vaiheessa tulee tilitystä uudesta sivuaineestani ;D