sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Uudet kärkitossut

Moi,
käytiin lauantaina Essin kanssa Tampereella tossuostoksilla. Reissusta on ollut puhetta nyt varmaan jo yli puoli vuotta, mutta saatiinpahan vihdoin aikaiseksi :) Saavuttiin paikalle Tampereen Piruettiin justiinsa sopivasti ennen kuin jonkun tanssikoulun ryhmä tuli sovittamaan kärkkäreitä. Sovitin muutamaa paria, ekat taisivat olla Merletin tossut, mutten tykännyt niiden tuntumasta ollenkaan. Toista merkkiä en muistakaan mikä se mahdoi olla, en tiennyt sitä entuudestaan. Sitten sovitin Grishkon 2007 Pro-tossuja, mitä tuntuivatkin ihan hyviltä jalkaan. Kokeilin paria eri kokoa ja päädyin pienempään. En ole ihan varma, olisko sittenkin pitänyt ottaa puoli kokoa isompi, tai ainakin lestin leveys olisi ehkä ollut parempi olla inan isompi. Kotona nauhat ommeltuani tepsutellessa totesin, että ehkä pikkuisen leveempi lesti saattais olla parempi, mutta en itse asiassa ole edes varma, olisiko tota tossua ollut leveämpää. Mulla on nyt S-pohja, koko 5 ja leveys XXXX. Ostin tossuihin uudet satiini-strech-nauhat! Aiemmin mulla oli satiiniset nauhat, missä oli yksi kohta kuminauhaa, mutta nämä oli nyt jotkut uudet nauhat Blochilta, ja ovat siis kokonaan tosiaan strechiä, mutta pikkusen niissä on tuota satiinin kiiltoa. En ole ihan 100% vakuuttunut noista, koska tuntuu että ne antaa vähän liikaa periksi, verrattuna noihin mun edellisiin. Mutta kattoo nyt miltä nuo tuntuu muutaman kärkitunnin jälkeen :)
Kun olin ommellut nilkan ympäri menevän kuminauhan, kokeilin tossuja ja lähes panikoin, kun huomasin että tossuhan lenksahtaa relevéhen mennessä kantapään yli joka kerta. Ajattelin jo, että tossu on väärää kokoa tai muuten huono, kunnes hokasin että pohjahan on niin kova, että kun notkistan päkiää tossussa, tossunpohja jää hanakasti maahan kantapään noustessa ylös, ja siksi lenksahtaa pois paikoiltaan Aloitin sitten tossun pehmittämisen, mihin tarvittiinkin huomattavasti järeemmät keinot kuin Blochin JetStreamien kanssa. Painelin ja taittelin, väänsin ja painoin tossunpäkiää pöytää vasten. Laitoin tossun jalkaan ja menin päkiälle painaen samalla sormilla tossunpohjaa kiinni omaan jalkapohjaani. Kaikki rehkiminen tuotti tulosta, ja pian huomasin kannan pysyvän ihan ok:sti paikoillaan puolivarpaille noustessa, ja kun ompelin "satiininauhat", kanta pysyi paremmin. Vertailun vuoksi kokeilin vielä vanhaa tossua ja huomasin, että kyllähän siinäkin kanta nousee pikkusen tossun sisässä. Huokaisin helpotuksesta, ei tossut olleet sittenkään väärät!

Grishkoissa on huomattavasti pienempi kärkipinta-ala kuin vanhoissa Blocheissani, mikä ehkä ensin tuntui hieman epäilyttävältä, mutta kotona huomasin että sehkän onkin vallan loistava asia. Muistatte varmaan, että olen valitellut sitä, kun boksin yli pääseminen tuntuu hankalata, ja ihan se kärjen tyvi jää pikkuisen ilmaan. Huomasin, että nyt kun kärkipinta-ala on pienempi, pääsen huomattavasti vaivattomammin ihan kärjen tyveen saakka, kun sinne ei ole matkaa niin paljon, jos tästä selostuksesta saa selvää. Tasapainottelu kärjellä sujuu oikeastaan paremmin, kun nyt mulla on huomattavasti tukevampi ote maahan, enkä ns. horju siellä reunalla.

Vanha ja uusi (ja uudet säärystimet)



Vanhoissa tossuissa olen myös huomannut sen, että mulla on ollut hankaluuksia saada paino syrjävarpailta isovarpaalle. Olen kuvitellut että se johtuu mun heikosta banaani-nilkasta, mutta uusi tossu avasi aivan uuden maailman! Kun pidin vanhaa ja uutta tossua eri jaloissa, huomasin että mun vanha tossunihan oikein syöksee tuon jalan huonoon asentoon, kun uusi ohjaa painoa paljon paremmin isovarpaalle. Voi olla, että mulla on kärkitanssin alottaessani ollut vielä niin heikko nilkka, että tuo tossu on siksi muotoutunut noin, tai sitten se on jo alun alkaen ollut huono, mutta uudessa tossussa mulla oli heti hyvä tuntuma, että jalka on oikein. Laitoin vielä mun oikeeseen eli parempaan jalkaani tuon vanhan tossun, mutta sekään ei onnistu pitämään asentoa suorassa.

Uuden tossun pohja alkoi pysyä relévéssä mukana pehmityksen jälkeen

Grishkoissa tulee esiin paljon kauniimpi linjaus nilkkoihin verrattuna vanhoihin tossuihin :)
Luulen että tuo Grishkojen V-aukko saa nilkan linjauksen näyttämään paljon paremmalta. Mulla on tuossa nyt vaan yksi kuva edestä päin, mutta myös sivulta nilkka näyttää nätin kaarevalta, kun noissa Blocheissa tuli vähänniinkuin sellanen kulma tuohon jalkaterään. Mutta jotta ei nyt menisi ihan tossujen ylistykseksi tämä, niin kyllä multa vähän kritiikkiäkin löytyy. Tosiaan lesti tuntuu ihan pikkusen ahtaalta, ja kotona tepsuttelun jälkeen huomasin että pikkuvarpaat tuntuu vähän sattuvan. Kun otin tossut pois, justiinsakkin noihin liikavarvas-kohtiin jalan ulkosyrjällä ja sisäsyrjällä oli punertavat kohdat, toivottavasti niihin ei kasva mitään ylimääräistä. Toki tossut venyy ja muotoutuu jalkaan, joten toivotaan että näistä ei tule vakavia ongelmia! Ja tosiaan hieman yllättävää oli se, että tossunpohja vaati melko paljon työstämistä, ennen kuin oli edes etäisesti käyttökunnossa.

Piruetista mulla tarttui tossujen lisäksi mukaan uusi puku, myymälän omaa merkkiä ja hitsi se on i-ha-na! Sujahdin pukuun kuin se olisi valettu mulle, ei kiristänyt eikä lerputtanut mistään. pakarastakin meni tosi nätisti myöden, eikä tullut tätä "tuplaperse"efektiä :D Usein judun ostamaan noita L/XL kokoja ulkomaan kaupoista, koska pituus ei muuten riitä, mutta tämä oli oikein hyvä M-koko, mikä oli sopivan pitkä. Sen takia ulkomaiset puvut ei aina istukaan ihan mahdottoman hyvin, koska suurenevat toki joka suunnalta kun koissa mennään ylöspäin. Mulla ei nyt ole hyvää kuvaa, mutta se oli sellanen musta, missä on t-paitahihat ja tuo yläosa on mustaa samettia. Lisäksi ostin mustat perus trikoot, ja nauhatarpeet tossuihin. Käytiin vielä Ballerinassa ja Liikunnassa, josta mulla tarttui mukaan säärystimet (navy blue) ja nahkasäämiskät tossunkärkiin. Kokeilin perus garbage bag-lämpphousja, jotka näytti ihan kivoilta mutten kuitenkaan sitten ostanut niitä. En tiiä. En koe niitä ihan täysin omaksi jutuksi, joten mietin niitä vielä, voihan ne toisaan netistäkin tilata ja alkaa kaduttamaan. Kokeilin myös kahta Capezion pukua, toinen oli auttamatta liian lyhyt ja toinen oli pikkusen liian avoin omaan makuuni. Mutta saalis oli kokonaisuudessaan tosi hyvä: kärkkärit nauhatarpeineen, trikoot, säärystimet ja puku. Älkää kysykö loppusummaa.

Tänään sunnuntaina kun sain nauhat ommeltua ja tossut pehmitettyä sopiviksi huomiselle tunnille, liimasin viimeisenä nahkasäämiskät kärkiin. Ja voi että mikä munaus kävi -.- Avasin uuden liimatuubin painamalla korkin toista päätä sen alumiini(?) kalvon läpi, niinkuin perus tuubit avataan. Kun painoin korkin kalvon läpi, niin eiköhän sitä liimaa ruvennut tursuumaan sieltä aivan valtoimenaan. Kirkusin tietysti mieheltä apua, kun liima purskahteli jo matolle. Hän lähti hakemaan paperia ja tuodessan sitä mulle sanoi että "tässä on paperia, voit jo irrottaa tuubista" kun kauhukseni huomasin että mä en PYSTY irrottamaan siitä! Lievästi paniikissa riuhtasin sormet irti ja nehän oli ihan liimassa :/ Tämä ilta onkin mennyt sit siinä että olen raaputtanut tota kuivaa liimaa irti sormista. Mies sitte autto mua liimaamaan nuo palat kärkiin. Typerä liimatuubi.

14 kommenttia:

  1. Vitsi jos sulla oli maanantaina se uusi puku päällä niin oli kyllä älyttömän kiva, piti ihan kysyä mistä se on mutta unohdin! Onpa myös selvä ero uusissa tossuissa vanhoihin nähden, toivottavasti oli hyvät myös tanssia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori en ollut huomannut tätä! Joo se sametti/velouripuku oli se uusi :) Ja uusissa tossuissa on ollut tosi hyvä tanssia <3

      Poista
  2. En mitenkään myöhään kommentoi postausta, mutta mun mielestä nuo Blochin nauhat on ihan parhaat. Joitain vuosia sitten saatavilla oli ainoastaan PrimaSoftin vastaavia nauhoja, eikä niitä oikein meinannut saada tilattua Suomeen. Onneksi nuo Blochin nauhat tulivat markkinoille ja niitä ilmeisesti saa Suomessakin useammasta paikasta. :) Mutta kuten tossumieltymyksiä, niin nauhamieltymyksiäkin taitaa vaikka kuinka paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mmmitä mitä tännehän on tullut kommentteja! :D Joo ei mitään, olen itsekin vähän myöhäisherännyt, mitä tulee sekä blogin kirjoittamiseen että kommentteihin vastaamiseen.
      Mä olen nyt kuuakuden tanssinut noilla Blochin strech-satiininauhoilla, ja en ole vieläkään aivan täysin vakuuttunut! Musta ne ikään kuin jää vähän liian löysälle, koska ovat niin joustavat. Toisaalta ne ei ole ollut niin huonot, että olisin vaihtanut ne vanhoihin (ts. ne ei ole niin huonot että näkisin vaivaa purkamiseen ja uudelleen ompeluun).

      Poista
  3. Harmi, kun en ole töissä koskaan lauantaisin, olisi ollut hauska nähdä! Uudet tossut näyttää tosi kivoilta sun jalassa :). Mullakin toiset tossut on Ghrishkot ja aluksi kantapää lähti jatkuvasti irti, mutta pehmennyksen jälkeen pysyi paremmin. Nyt en ole toki ollut melkein puoleen vuoteen balettitunnilla, mutta toivottavasti vielä pian ehtisin takaisin tunneille ❤️.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha mietinkin että olisitkohan töissä :) Kiitos, ne on myös tuntunut hyvältä jalassa. Enää ei kyllä lonksahtele mulla kanta, oikeastaan päin vastoin pelkään että olen ehkä pehmittänyt pohjia jo liikaakin. Toivottavasti pääset taas pian tunneille!

      Poista
  4. Mun ekat tossut oli Grishko 2007 ja ne tosiaan oli hirmu kovat jopa opettajan mielestä. Tykkäsin ite niistä tosi paljon mutta kotelo oli liian pitkä mun töppövarpaille. Ja leveämpiäkin on, mun Grishkot oli 5 XXXXX. Ja kestivät mun käytöllä kokonaisen vuoden kun ovat niin kovat 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kuvittelin että mulla on töppövarpaat, mutta ei ne ilmeisesti ollut niin töpöt sittenkään :D Ja pohja oli kyllä aluksi tosi kova, mutta tosiaan luulen että olen pehmitellyt pohjaa jo vähän liiaksi :o Eilen tunnilla mietin että pohja tuntui jopa vähän löysältä. Ja mulla tuo leveys on sittenkin ollut nyt ihan hyvä, ja olen iloinen etten ottanut leveämpää mallia. Enää mulle ei jää ollenkaan niin pahoja painaumia jalkaterän liikavarpaiden kohdalle, ainoa asia mikä puristaa pikkusen on kotelon ihan tyvi, pikkuvarvas meinaa vähän upota muihin varpaisiin.

      Poista
  5. Mun ekat tossut oli Grishkon Fouetté pro-flexit, tokat oli Maya1, mutta oon sovittanut noita 2007 ja ne itse asiassa oli toinen vaihtoehto Mayalle. Mutta joo, munkin mielestä näyttävät kyllä paremmalle kuin nuo Blochit, joissa sun jalka näyttää ehkä hitusen putoavan boksiin.
    Hei, oletko sä kuullut siitä liimavinkistä, jolla ostaa tossuihin vähän lisäaikaa? Siis jos sun tossut pehmenee liian nopsaan, niin silloin levittää sinne boksiin pohjaan ja sivuille liimaa niihin kohtiin, jotka kaipaavat lisäkovetusta. Vilkaise youtubesta jos kiinnostaa, mä en valitettavasti tästä tiedä tän enempää :D

    Hei, sitähän mun pitä sulta kysäistä, että opiskeletko sä psykologiaa Jkylän yliopistossa?

    Terv. Heidi toisella tilillä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kuullut tosta liimajutusta! Kyseessä on sitte varmaan joku sellanen nestemäinen liima, ei mikään paperiliimapuikko xD Täytyykin vilkasta youtubesta.
      Juu opiskelen vielä hetken aikaa. Kauhee kuumotus aina tunnistamisista, mutta totuushan on se että meitä on täällä useempi sata opiskelijaa ja ei tämä mun blogini nyt mikään hurjan suosittu ole, ainakaan sivunkatseluista päätellen :D

      Poista
    2. Ookoo, olen sitten päätellyt oikein! :D

      Oon itse miettinyt alan vaihtoa (en todellakaan ole tradenomi sielultani..) ja psykologia kutittaisi paljonkin.
      Millaiset nuo Jkylän psykan laitoksen soveltuvuuskokeet ovat? Oon kuullut siellä olevan Ro:n musteläiskätestiä ja älykkyystestejä, apua..! Helppaa vähän!!

      Heh, juu, ei ole paperiliimapuikko tosiaan! :'D
      Muistaakseni Kathryn Morgan on tehnyt joskus videon aiheesta, vilkaisepa se!

      Poista
    3. Argh en tiiä mitäköhän muilla mahtaa näkyä, mutta mulla tää Blogger meni nyt aivan solmuun kun kirjotin tän viestin ja nyt se ei lähetä sitä. Huoh. Lähetän osissa.


      Joo kerron ihan mielelläni psykalle hakemisesta! En halua murskata kenekään unelmia heti alkuun, mutta kerron vaan heti realistisesti että miten hankalaa sisäänpääsy voi olla. Ensin kannattaakin ehkä käydä vaan kattomassa se pääsykoe ja sitten päättää, lähteekö siihen savottaan. Nimim. hain itse 4 kertaa (eka oli tosiaan se kurkkauskerta, 3. tosiyrittämällä pääsin) ja käytin koko kevään lukemiseen, en ollut työelämässä tai tehnyt mitään muuta kuin luin luin luin. Tosin 18-21 -vuotiaalla nuorella, jolla ei ole tutkintoa (tai muutenkaan elämää kauheesti) takana voi olla vähän erilaisempi orientaatio tiedon vastaanottamiseen. No joo, kokeessa on 40 pikkutarkkaa kysymystä, jota on muodostettu n. 10-15 tieteellisestä artikkelista eli pääsykoematskusta. Kysymykset on luokkaa "Mikä oli muuttujan x reliaabeli Lyytisen ym (2000) tutkimuksessa?", elikä kaikki pikkutarkat numerot ja muut kannattaa opetella huolellisesti. Kokeessa ei tosiaan mitata ymmärrystä ja kokonaisuuksien hahmotusta tai muuta sellaista, vaan ihan puhdasta motivaatiota, kuka on opetellut _kaiken_ pääsykoemateriaaleista ulkoa. Itse käytin tähän apuna omatekoisia kysymyskortteja: Kävin kaikki lähdeartikkelit läpi niin, että kirjoitin vähintäänkin jokaisesta artikkelin kappaleesta kysymyksen, kirjoitin vastauksen toiselle puolelle pahvista korttia ja tenttasin. Kyssäkortit oli kätsyjä jossain bussissa tai niitä oli helppo pyytää kaveria kysymään. Lisäksi jo opitut saatto pistää jonekin vähän erikseen, ja kattoa sitten parin viikon päästä että vieläkö ne muistaa. Ne oli myös kivan konkreettisia, koska niitä voi ottaa jonkun satsin ja päättää että tällä viikolla opettelen nämä 150 korttia jne. Niistä oli myös helppo opetella tuo kaikki Trivial Pursuit tyylinen nippelitieto. No kokeessa on sitten myös 20 tilastomatikan kysymystä, mutta kokeessa ei ole laskutehtäviä. Ja kaikki 60 kysymystä on siis monivalintoja.

      Poista
    4. No sitten se soveltuvuuskoe. Eli tehdään joo ryhmätasoinen Rorshcach-musteläiskätesti, siihen en osaa/saa antaa oikeen muuta neuvoa kuin että kirjoitat paperille vaan sillee rehellisesti, mitä ne läiskät susta vois esittää. En voi kertoa vastausten koodaamisesta enempää, mutta siinä kannattaa tosiaan olla vaan ihan oma ittensä kun sitä testiä tekee. Jostakin kumman syystä myös yhtä toista nimeltä mainitsematonta projektiivista testiä tehdään soveltuvuuskokeissa, en tiedä saanko kauheesti kertoa siitä. Se on kummiskin siis sellanen piirrustustehtävä. Eipä siihen voi kauheesti valmistautua, tekee vaan ohjeiden mukaan ja käyttää luovuutta :D Siinä EI siis tarvi olla mikään hyvä piirtäjä. Ja hei muistaakseni oli myös ihmisenpiirto! Haha joo siinäkään ei siis sitä teknistä piirustustaitoa katsota. Älykkyystestejä ei ole, että noi raapustelut on sellasia persoonallisuuden arvioinnin välineitä, joissa ei voi oikeen olla muuta kuin oma ittensä, ei siis sinänsä ole oikeita tai vääriä vastauksia. Sitten on sellainen ryhmätilanne, muistaakseni meitä oli siinä joku 5-6 tyyppiä. Annettiin aihe, kaks laitoksen henkilökunnan tyyppiä oli sitten seuraamassa että miten me siitä keskusteltiin. Annatko toiselle tilaa sanoa sanottavansa loppuun, annatko muiden astella sun päälle, oletka tarkkaileva vai johdatko keskustelua. En osaa taaskaan sanoa muuta kuin että kannattaa olla oma itsensä, muistaa hyvät ja kohteliaat keskustelutaidot ja koittaa sanoa edes joku lause sinne väliin, vaikka ei siis missään nimessä tarvi esittää mitään moottoriturpaa :D Sitten oli parihaastattelu. Suoraan sanoen en muista _yhtään_ mitä siinä tehtiin. Nyt kun oikeen pinnistän niin haastateltiinkohan me niinku toisiamme (valmiilla kysymyksillä??) ja sitten laitoksen tyypit vaan seuras sitä vierestä. Ehkä jotain tollasta.

      En tiedä onko tämä oikeesti totta vai ei, mutta ainakin olen kuullut vähän sellaista, että jos on itse käynyt terapiassa niin sitä ei ehkä kannata tuoda soveltuvuuskokeessa esiin. Semmosta huhua ainakin on pyörinyt että jos on sanonut että "No olen itte ollu terapiassa aika kauan ja psykologia on alkanu kiinnostamaan", niin niitä ei kai ole sitten valittu, eikai muuten sellasta huhua olis. Mut en siis tosiaankaan tiedä onko terapia niille arvioijille joku instant no, vai onko ne kyseiset ei-valitut sitten muidenkin arviointimenetelmien mukaan ollut ei-soveltuvia alalle. Toivottavasti oli apua, kysy vaan lisää jos joku jäi epäselväksi!

      Poista
    5. Okei, kiitti tästä!

      Huhhuh... pakko myöntää että pikkasen kalpenin tätä lukiessa mutta on se hyvä tietää mitä edessä odottaa. Mä oonkin tuota miettinyt, että kannaattako siellä sanoa käyneensä itse terapiassa ja sitä kautta alkanut ala kiinnostaa, että no joo, mä oon sit epävakaa anorektikko, että moro vaan! :'D

      Noh, mä taidan ekaksi tehdä sen neuropsykan kurssin ja katsoa sen jälkeen, että vieläkö intoa piisaa. Lukea aiempia pääsykoematskuja ja vähän takoa sitä tilastomatikkaa päähän. Onneksi mulle mitkään tieteelliset artikkelit ja tutkimustulokset ei ole mitää uutta, koska niitä on tullut luettua tosi paljon.
      Mutta paljon töitä tulee olemaan edessä..

      Poista