Tänne kuuluu suurimmaksi osaksi kovaa kiirettä opintojuttujen parissa. Toisaalta tuntuu aika väsyttävältä juosta luennoilla ja seminaareissa ja istua nenä kiinni tenttikirjassa, mutta toisaalta taas tuntuu, että tietynlaisessa kiireessä ja paineessa saan kaikista parhaiten asioita aikaiseksi, kuten nyt. Edellisviikonlopun makasin flunssassa kotona ja viime viikonloppuna meillä oli ystäviä kylässä, joten nyt kolmatta viikonloppua ei vaan voi enää pitää vapaana. Vähän sääli, koska mies olisi lähdössä käymään kotipaikkakunnallamme, ja itsenikin tekisi vähän mieli lähteä, mutta ei vaan mitenkään kerkeä, tenttikirjassa odottaa vielä aivan liian monta lukematonta sivua :<
Kemiallinen synaptinen välittyminen on ollut teemana tänään ja jatkuu huomenna... |
Sen lisäksi että liikunta on jäänyt viime aikoina pois aikatauluista, ruokavaliooni on tullut aivan järkyttävästi SUKLAATA! :D oikein hävettää, miten paljon olen mässäillyt suklaalla. Viime viikonloppuna sain ystävältäni tuollaisen isohkon suklaakonvehtirasian, jossa alkaa jo pohja häämöttää. Ystävien vierailua varten olin ostanut myös paketin Geishoja ja Julioita, joita tuli porukalla naposteltua viikonlopun aikana, ja tällä viikolla olen urhoollisesti yksin jatkanut tätä suklaiden jatkuvaa napsimista. Kävimme itseasiassa myös läheisellä makeistehtaan myymälässä, josta itselleni tarttui 4kpl tummaa suklaalevyä, joita luojan kiitos en ole vielä avannut, kaiken tämän muun herkuttelun päälle. Siellä tehtaanmyymälässä oli siis tarjouksessa nimenomaan neljän suklaalevyn nippu, jonka sai vähän halvemmalla, en varmaan muuten olisi kokenut tarvetta ostaa niitä ihan neljää! Diabeteshän tässä alkaa pian puskea kun ajattelenkin vielä tätä sokerin määrää! :D
Suklaavarastot alkaa ehtyä. Mies valitsi Juliat ja minä Geishat, ja on kyllä pakko myöntää tappio: Julioita on mennyt paremmin kaupaksi! |
Harmittaa, kun en näinä kiireisinä sykleinä tunnu mitenkään onnistuvan yhdistämään harrastuksiani opiskleuun. Toki tässä on ollut tätä flunssaakin, mutta ihan yleisesti tuntuu, että heti kun tahti yliopiston puolella kiihtyy, harrastukset vähentyy. Tavallaan se kai on ihan hyvä, että ymmärtää himmata sitten toiselta osa-alueelta, ettei nyt nuppiaan mene räjäyttämään. Onko teille syksy rentoa vai hektistä aikaa? Itse olen jo useampana vuotena huomannut, että vuoden kiireisimmät kuukaudet yliopistolla ovat ehdottomasti loka- ja helmikuu, niihin kasaantuu aina ihan hirveesti tavaraa. Tavallaan olisi kivampi, jos työt jakaantuisi tasaisemmin ympäri vuoden, eikä niin että tulee tällaisia kauheita piikkejä, ja sitten esim. joululoma kestää suunnilleen kuukauden ja kesäloma melken neljä kuukautta. Mutta tällasta tää nyt on.
Eipä tässä kirjoituksessa ihan hirveästi asiaa ollut, mutta tulimpahan vähän bloginkin puolelle kertomaan kuulumisia :) Ensi viikolla TOIVOTTAVASTI vähän jotain balettijuttuja, alkaa olla jo ikävä tanssitunteja!
Mullakin on ollut tavallaan kauheaa kiirettä koko syksy! Kirjoitukset, koeviikot, treenit, pääsykoelukeminen, siskojen "kouluavustaminen" ja kavereiden näkeminen. Tämän lisäksi mun poikaystävä olettaa, että voisin nähdä häntä joka päivä. Jos sanon että on kiireitä niin hän luulee, etten haluaisi nähdä ja mahdollisesti suuttuu. Vaikeaa!
VastaaPoistaTuo kirjan kuva näyttää mielenkiintoiselta. Tekee heti mieli ottaa selvää, mitä siinä tapahtuu :D. Ja suklaasta, ne Pandan uudet suklaat on ihan parasta! Olen niitä kaupasta kantanut useamman kerran ihan itselleni mässytettäväksi. Varsinkin perus valko- ja maitosuklaat on mun lemppareita. Kaksi muuta mun lempparisuklaata on Lidlin maitosuklaat, jossa on lakritsia/oreo-keksejä seassa. :)
En yhtään muista/tiedä, minne asti lukion biologiassa käydään asioita, eli en tiedä aukeneeko sulle ton kuvan tapahtumat tän selityksen avulla, mutta yritetään: kuvassa on (hermo)solun presynaptinen terminaali, johon aktiopotentiaalin aiheuttaman kalsium-ionin sisäänvirtauksen seurauksena presynaptisen terminaalin synaptiset rakkulat lähtevät liikkeelle kohti solukalvoa. Rakkulat sisältävät siis jotain välittäjäainetta. Eräät proteiinit aiheuttavat tämän rakkulan sulautumisen solukalvoon, jolloin välittäjäainetta vapautuu synaptiseen rakoon, joilloin ne välittäjäaineet sitoutuvat postsynaptisen kalvon reseptoreihin (aktivoiden erilaisia reseptorikanavia), jonka jälkeen osa välittäjäaineista kuljetetaan takaisin presynaptiseen soluterminaaliin joko kuljettajaproteiinin avulla, tai sitten joku entsyymi pilkkoo ne (esmin välittäjäaine asetyylikoliini pilkotaan asetyyliksi ja koliiniksi, ja syntetisoidaan sitten uudelleen siellä presynapsissa). Toivottavasti auttoi, tuo oli vähän yksinkertaistettu ja ehkä huono selitys :D
PoistaOi, vaivauduit tosissasi selittämään tuon kuvan auki, kiitos paljon! :) Itseasiassa tuota vähän samaa asiaa käydään lukiossa todella yksinkertaisesti ja hujan hajan eri kursseilla. Sain tuota lukiessa sellaisen oivalluksen tunteen :D.
PoistaItelläkin oli tossa alkusyksystä kauhee mässäily buumi joka onneksi meni ohi! :D
VastaaPoistaTosta kiireisestä syksystä, niin varmana se on kouluissa sellast kun kaikki saadaan alkuun niin sitten tehdäänkin hirveesti. Kun olin vaatetuksella opiskelemassa, niin siellä ei osattu yhtään jakaa hommia koko vuodelle. Oli silleen et alotetaan syksyllä hirveellä tahdilla ja sit pyöritellään peukaloita jossain vaihees. Keväällä tulee just sit semmonen kiire! fiilis, ku ope sanoo et tää ja tää pitää saada ennen kesää valmiiks. Varsinkin toinen ja viimeinen vuos oli tollanen.
Toivotaan et sullakin kohta rauhottuu ja pääset enemmän harrastelemaankin :)
Mä sain nyt syötyä kaikki Geishat ja Juliat kulhosta, vielä olis tuo suklaarasian viimeiset konvehdit niin ehkä mullakin sitten loppuu tää mässäily :D
PoistaJa kiitos, tällä viikolla olen onneksi päässyt jo kolme kertaa joogaan, jeei! :)
Mulla oli syysloman alla melkoiset koulukiireet (haha, tosi joo!), koska piti yksi viime keväällä ollut kurssi saada suoritetuksi. En ollut ainoa joka ei tenttiä läpäissyt, joten koulutusohjelmapäällikkö oli meille järkännyt vaihtoehtoisen suoritustavan: kääntää kurssikirjasta kappale, referoida se ja pitää presentaatio.
VastaaPoistaMä väänsin itkupotkuraivareita sen käännöksen kanssa, sillä en ole koskaan törmännyt niin palikkaenglantiin! Terminologia oli jotain käsittämätöntä - en tiennyt sanoja edes suomeksi! - ja muutenkin niin kökköä lauseenmuodostusta ja kielen rakennetta, ja _todella_ vanha materiaali, joka oli itse asiassa sen kurssin opettajan opinnäytetyö joskus vuonna pipo ja nakki >/
Mutta joo. Sitten kun presentaatiopäivä tuli, koulutusohjelmapäällikkö ei saapunut edes paikalle, vaan me pidettiin päinemme ne esitykset :D Se sitten lähetti seuraavana päivänä säpoa meille, kuinka me ollaan erehdytty päivästä, sillä hän oli kirjoittanut kalenteriinsa presentaatioiden olevan vasta seuraavana päivänä. Joo-o.. sopivasti me kaikki erehdyttiin päivästä.. :'D Melko noloa!
Nyt sitten pitäisi jaksaa yrittää tehdä yksi verkkokurssi loppuun. Ei siinä mitään, mutta seuraava tehtävä on 5 min pituinen VIDEO englanniksi jostakin professional blogista, jota on seurannut aktiivisesti ja kertoa jostain postauksesta! Dedis oli toissapäivänä (ups..) enkä ole edes googlettanut yhtäkään blogia. Noh, lähetin opelle sydäntäsärkevän sähköpostin ja vetosin sairauteen ja pyysin pari vk lisäaikaa dedikseen :D :'D Kyllä niitä hyviäkin puolia tästä jupakasta löytyy :''D
Mä tänään kaupassa käydessä yritin vilkuilla josko Fazer olisi laittanut isoon pakettiin sen crispy carame & seasalt -suklaan, oon nimittäin siihen totaalisen koukussa. Oon varmaan jo pieni legenda kahdessa lähikaupassa, kun joka päivä mukaan lähtee viis niitä suklaapatukkaa :P Mutta hei, kun niitä kaloreita pitää kerran saada liikaa, niin voin aivan hyvin saada ne mun lempisuklaasta ;)
Yyh tosi kivan kuuloinen toi vaihtoehtoinen suoritustapa... Jouduitteko sitten pitämään uudestaan ne esitelmät sen open läsnäollessa?
PoistaHmm enpä olekaan maistanut tota crispy caramel & seasalt -suklaamakua, vaikka olen varmaan kyllä nähnyt niitä kaupan hyllyllä. Haha, melkeen tekis mieli lapsellisesti ajatella, että nyyh kumpa minäkin saisin syödä viis suklaapatukkaa päivässä, mutta no ehkä siinä syömishäiriössä tosiaan on niitä huonojakin puolia joita en ehkä ottais, vaikka saisinkin suklaata kerrakseen :D
En muuten ole suinkaan mikään proteiinipatukoiden ystävä, mutta tuossa yksi päivä ostin sellaisen välipalaksi, ja sä Heidi tulit heti mun mieleeni! :D Se oli sellainen sininen kääre, oliskohan ollu sellainen ku gainomax...? Makuna vadelma, ja oli kyllä ihan yllättävän hyvää! Joskus elämässäni olen noita proteiinipatukoita muutaman maistanut, ja musta ne oli tositosi pahoja. Tämä sininen patukka oli siis kiva yllätys!
Ei jouduttu onneksi pitämään uudestaan, ja nyt oli tullut arvosanat kurssista. Kakkonen, phah! Ja niin itkupotkuraivareiden voimin käänsin sitä kirjan kappaletta melkeen kaksi viikkoa, kirjoitin kaiken ylös ja referaatista tuli suunnilleen suomennos sanasta sanaan... :/ Noh, se on nyt tehty ja se on tärkeintä!
PoistaOletko sä maistanut Questbareja? Mä voitin Instagramissa yhdestä arvonnasta pari pakettia Questbareja, ja niitä oon nyt eilisen ja tän päivän natustellut ihan autuaana :D :'D
Ja maista ihmeessä sitä Fazerin uutta! Ja jos helpottaa, niin ei mun enää tee mieli syödä viittä suklaapatukkaa, ilmeisesti on kroppa saanut sitä ihan tarpeeksi :''D