8., 9. ja 10. balettitunti (apua menen jo sekaisin näissä numeroissa)

No niin arvon kuulijat!! Nyt mulla on pikkusen aikaa kertoa taas balettiharkoistani. Kuten eilisessä postauksessa mainitsin, nyt mulla on ollut sen open tunteja, joista en kesäkuussa erityisemmin pitänyt. Mutta nyt täytyy sanoa, että olen tykännyt näistä hänen tunneistaan aivan hirveesti! Mun mielestäni tämä opettaja on ollut ihan erilainen nyt kuin mitä se oli kesäkuussa, sekä opetusmetodeiltaan että sarjoiltaan. Mun mielestäni hän on ollut oikeen hyvä opettaja, ja olen todella tykännyt käydä tunneilla. En tiedä, mikä hänellä sitten silloin kesäkuussa oli, vai oliko mulla joku tiedostamaton asenneongelma, vai missä oli vika, eikä sillä ole kai väliäkään. Nyt olen tykännyt hirmupaljon käydä näillä tunneilla (joita on nyt siis ollut jo 3 kappaletta).
     Viime viikon tiistaina, kun menin hänen ensimmäiselle tunnilleen, mulle kävi vähän köpelösti. Suunnilleen puolivälissä pyöräilyä mun takarengas räjähti :( Onneksi olin lähtenyt hyvissä ajoin, sillä ehdin juuri ja juuri paikalle, vaikka jouduin  taluttamaan pyörää reilut pari kilometriä. Siinä puolijustessa matkalla mietin, että en kyllä kehtaa mennä tanssisaliin enää jos sarjat on jo aloitettu. Onneksi ehdin paikalle vasta kun ensimmäiseen sarjaan annettiin ohjeistusta. Mutta silti mua ärsytti aivan älyttömästi, koska tykkään olla tunnilla ajoissa jotta voin lämmitellä ja orientoitua tulevaan treeniin. Nyt vaan ryntäsin saliin ja jo alkoi pliéet. Olin ihan hengästynyt ja edelleen sellaisessa paniikinomaisessa "voi hitto myöhästyn"-olotilassa, mutta onneksi sekin meni siinä tankosarjojen aikana ohi.
     Ollaan nyt näiden kolmen tunnin aikana tehty sama treeni tangolla ja keskilattialla, ja olen tykännyt kyllä kaikista tosi paljon. Taso on just sopivan haastava, ei liian vaikea että ahdistuisin muttei liian helppokaan. Keskilattialla jotkut sarjat tuo toisinaan hieman vaikeuksia, mutta niin se kai kuuluu mennäkin? Tai että kai oppimiseen kuuluukin se, että ensin on vähän hankalaa, ja sitten ei enää olekaan :D Vielä olisi tämän viikon torstain lisäksi kaksi viikkoa, toivon että me tehtäisiin näitä samoja sarjoja tämä aika. Ettei käy niin kuin sen viime open kanssa, että just kun mulla alkoi sujua niin sitten loppuikin jo.
     Olen nyt pitänyt treeneissä vaan yhdistelmää shortsit ja toppi +leggingsit. Olen polkenut opistolle ja on ollut kaunis sää, enkä ole viitsinyt ottaa vaihtovaatteita mukaan, joten näillä mennään. En viitsi polkea balettipuvussa, koska se tuo kaikkia erinäisiä hankaluuksia :D Koska sitten siihen päälle pitäisi laittaa jotkut housut ettei näytä tyhmältä, mikä tarkoittaa sitä että trikoiden päälle housut = liian kuuma jne. Joten olen tullut tulokseen, että shortsit ja leggengsit on vaan helpoin ratkaisu. Syksyllä voikin laittaa tuulihousut koko helahoidon päälle ilman ettei tule liian kuuma.

Kissa tuli sopivasti kiähnäämään kuvanoton hetkellä...

Huomenna pitäisi kolahtaa tanssiopiston lukujärjestus 2015-2016 postilaatikosta!!! Kumma juttu, en edes ollut asiasta ihan näin täpinöissäni vielä vielä viime viikolla, mutta tänään kun ilmoittivat postittaneensa lukkarit, mulle iski ihan hirvee jännitys! :D Siis toki olen odottanut tätä innolla, mutta nyt mulle iski aivan kauhee malttamattomuus. Yllätyin muuten melkoisesti, kun kuulin opettajan tänään sanovan, että tuo taso, mitkä nää hänen tuntinsa nyt on ollut, vastaisi perus3:sta. Ainakaan tämän perusteella mulla ei siis olisi sen kummempia vaikeuksia ottaa sitten se perus1 ton alkeet2 kaveriksi. Toki tasot riippuu varmaan paljon myös opettajista.

Nyt palaan taas ton metaetiikan kurssin pariin. Tänään päivällä mulle alkoi vihdoin ja viimein hiukan valjeta tuo kirja, toivottavasti saan siitä nyt taas kiinni!

Olin tuossa heinäkuun alussa pienellä puistoretkellä, mistä otin kivan kesäisiä kuvia. En ole mikään valokuvaaja, ja kukatkin on kai aika mielikuvitukseton kuvaamisen aihe, mutta mun mielestäni tää on silti ihan kiva kuva :)

Haikailua syksyn perään

Ääks olen nyt hiukan laiminlyönyt blogia. Normaalisti postaustahti on ollut melko tiheä, mutta nyt en ole kerjennyt päivittää yli viikkoon mitään. Olen tehnyt noita kesäopintojani päivittäin tuntitolkulla, ja aikaa muulle toiminnalle ei ole juurikaan riittänyt. Paitsi balettitunneille sekä viikonlopun vierailulle kotikonnuilleni. Viime viikolla mulla oli ensimmäistä kertaa se balettiopettaja, josta mainitsin ettei meillä alkanut kesäkuussa hirveän hyvin yhteistyö. Kerron siitä seuraavalla kerralla seikkaperäisemmin, etten ala tähän postaukseen tunkea kahta asiaa. Jätän tähän siis tällaisen cliffhangerin ;D

Tässä heinä-elokuun vaihteessa mulla alkaa tulla jo sellainen pieni kaipuu luentosaleihin ja opintojen pariin. Kuulostaa joistakin ehkä tyhmältä, mutta mä tykkään opiskella. Purnaan ja kiemurtelen jatkuvasti, mutta täytyy ymmärtää että se kuuluu osaksi sitä prosessia :D Kesäopintoja tehdessä rupesin tänään pohtimaan, mitäs opintoja mulla odottaa syksyllä. Olen muutenkin nyt viime viikkoina miettinyt vähän maisterinvaiheen sivuainejuttuja, kun pitäisi alkaa pikkuhiljaa tehdä vähän päätöksiä siihen liittyen. Viime syksyyn verrattuna helpottava fakta on se, että mun ei tosiaan tarvitse tehdä yhtikäs mitään sivuainetta. Maisterinvaiheen sivuaineisiin kuuluu "30op vapaavalintaisia opintoja", jotka saan haalittua mun tuosta sekavasta opintomenneisyydestäni kasaan. On suomen kieltä, kirjallisuutta, viime vuoden ranskanopintoja, random mikrobiologian kurssi sekä kielten laitoksen yleisopintoja. Tämän takia mun ei siis tarvitse tehdä mitään, jos en halua. Muttakun mää haluaisin :< Siksi huomasinkin olevani huvittavan samankaltaisessa tilanteessa kuin viime vuonna: haluaisin aloittaa oikeuspsykologian sivuaineen, mutta hemmetti kun sitä tarjotaan vaan Itä-Suomen avoimessa yliopistossa lähiopetuksena! Mulle on täysi mahdottomuus lähteä ajamaan/kulkea julkisilla Joensuuhun ja takaisin 2krt/vko. Laitoin sinne sähköpostiakin, että olisiko tällä lukukaudella mahdollista järjestää opetusta myös etänä, esim. videoluentojen muodossa. Olisin maailman onnellisin ihminen, jos oikeuspsykan opinnot onnistuisi etänä.
     Mitä mulla sitten on mahdollisen sivuaineen lisäksi vuonna 2015-2016 opiskeltavana? Gradu ja kaksi neuropsykologian kurssia. That's it!! Kuulostaa aivan järkyttävän pieneltä määrältä! Toki en ole ennen gradua tehnyt, niin vaikea arvioida paljonko siinä onkaan oikeasti työtä. Lisäksi mulla muuten alkaa työt eräässä projektissa tammikuussa. Mutta opintoja ei tosiaan ole muuta kuin 2 psykankurssia ja gradu. Kuulostaa aika ankeelta minusta, sen takia haluaisinkin jonkun sivuaineen. Ja koska olen ihminen, joka tykkää suunnitella, haaveilla ja mennä asioiden edelle, pohdin että jos mulla on nyt näin vähän enää opintoja jäljellä, mitä mulla sitten enää ensi vuonna (2016-2017) on? No eipä muuta kuin syksyllä ammatilliset opinnot ja keväällä harjoittelu. A-PU-A oli mun ensimmäinen ajatukseni :D Harjoittelupaikkaa haetaan yleensä vähintään vuotta ennen harjoitteluun menoa, eli senkin pohtiminen alkaa olla pian ajankohtaista! Kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta odotan kyllä innolla ihan kaikkea: gradua, kursseja, töitä, ammatillisia ja sitä vihoviimeistä harjoittelua. Kaikki aiheuttaa mussa sellaista hykertelyä ja valtavan leveen hymyn naamalle :D Tämän hetkinen kesäopintoihini kuuluva metaetiikan kurssi tuntuu kauhean vaikeelta ja sitä kautta turhauttavalta, mutta aina tätä kokonaisuutta miettiessä motivaatio kasvaa ja kirjan teksti alkaakin yllättäen maistua! :)

Odotatteko te jo koulujen ja opintojen alkamista? :)

Loppuun googlesta napattuja, ah niin kliseisiä mutta silti mun mielestäni ihanan näköisiä opiskelukuvia :D

8. balettitunti ja sekalaisia kesäkuulumisia

Moikka taas! Eileinen oli viimeinen balettitunti tämän opettajan kanssa, joka on ollut nyt viimeiset neljä kertaa. Eilen ajattelin sen ongelmallisen frappé-sarjan kohdalla, että jumaliuta mää yritän nyt ihan tosissani saada tän kunnialla läpi. Ei sillä ettenkö olisi aikaisemmilla kerroilla sitä ihan tosissani tehnyt, mutta kun kyseessä oli viimeinen kerta, se toi siihen vähän sellaista toisenlaista uhmakkuutta. Nyt ne itse frappé-iskut osui ainakin suurimmaksi osaksi oikeille kohdille, mutta tää flic flac käännös oli edelleen kamala plöräys. No, nyt sekin on sitten ohi.
     Adagiokin meni jo paljon paremmin kuin ennen, sillä nyt vihdoin muistin jo kaikki liikkeet, joten pystyin keskittymään enemmän itse tanssiin. Tässä oli muuten ainoa kerta kun tämä ope tuli korjaamaan mun asentoani: selvästikin taidan nojata hieman liikaa taaksepäin, kun ollaan relevéssä kädet kolmannessa asennossa, koska tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun tullaan korjaamaan yläselän asentoa pikkuruisen edemmäs. Jostain syystä en itse löydä millään tätä oikeaa asentoa, koska jos liikutan itse selkääni hiukan edemmäs, tulee mulle heti ihme Quasimodo-fiilis.  
     Adagion lisäksi tehtiin sitä liikkuvaa keskilattiasarjaa, josta taisin mainita viime viikolla. Tämä oli se "ranskalaisen balettimestarin" luoma koreografia, ja nyt mulle selvisi että tää mestari on sellainen ku Balanchine. Kannattaa ihmeessä laittaa youtubeen hakusanat NYC Ballet Balanchine, siellä on paljon hienoja pätkiä, missä NYC Balletin tanssijat kertoo lyhyesti jotain tästä koreografista ja sitten näytetään pätkiä niistä esityksistä. Tosi hienoja ja omaan silmääni myös hyvin erikoisia, verrattuna ainakin venäläisiin baletteihin. Joka tapauksessa, tämäkin sarja meni paremmin kuin viimeksi. Oikeastaan kaikki nämä kerrat kun on tehty tätä, olen ollut enemmän tai vähemmän pihalla, mutta eilen mulla jotenkin loksahti ne askeleet kohdilleen. Siinä tulee sellaisen piruetin/kännähdyksen jälkeen paljon pikkuaskelia: pienellä coupé-askeleella(?) vaihdetaan pikaisesti jalkaa, jolla astutaan tombéhen ja sen jälkeen pas de bourré. Eli nopealla tempolla paljon pikkuaskelia, mikä menee omalla kohdallani helposti sellaiseksi tepasteluksi. Etenkin kun siinä on aika kiire tehdä nuo askeleet, jonka jälkeen tuleekin kolme changement-hyppyä, ja sarja on ohi. Niin mun tulee sitten jotenkin paniikissa kiirehdittyä siitä piruetista noihin hyppyihin. Eilen oivalsin noi pikkuaskeleet, tietysti viimeisellä kerralla -.- Muutenkin tuli koko tunnista sellainen fiilis, että kaikki tuntui menevän hiukan paremmin, mutta olisin tarvinut VIELÄ yhden tunnin, jolloin olisin voinut tehdä onnistuneesti näitä ovaltamiani sarjoja. Mutta kai se on aina vähän kaiken suhteen se "vielä yks!"-ajattelu: olisin tarvinut vielä yhden päivän aikaa tenttilukuun, vielä yhden kerran sitä ja tätä. Ainakin itselläni olen huomannut useissa tilanteissa tämänkaltaista ajattelua.
     Ensi viikosta lähtien loppu kesän tunnit onkin sitten vaan yhden ja saman opettajan vedettävänä. Tämän open tunnilla olin ekaa kertaa silloin alkukesän intensiivijaksolla, ja mulla ei ainakaan niinä kahtena kertana tämän open kanssa osunut ihan hirveen hyvin yhteen. Siis opettajassa ei sinänsä ole mitään vikaa ja monille hän varmaan onkin Se Oikea opettaja, mutta mulle jäi jostain syystä sellainen fiilis tunneista, etten saanut niistä hirveästi irti :/ Negatiivinen suhtautumiseni saattaa johtua huonosta ensivaikutelmasta, jota kuvailin tässä postauksessani. Ajattelin kuitenkin antaa tälle opelle nyt uuden mahdollisuuden ja aloittaa ns. puhtaalta pöydältä.
     Sori nyt ei muuten ole treeniasukuvaa, mulle tuli eilen niin lentävä lähtö treeneihin etten ehtinyt ottaa kuvia! Lohdutukseksi laitan tähän, aiheeseen hieman liittyen, kuvan Balanchinen baletista Firebird, josta innostuin ton youtube-seikkailun myötä todella! Olisi vallan upeaa päästä näkemään tämä baletti.

Kuvan nappasin täältä

Joitakin viikkoja sitten kerroin alkaneeni kyhätä pientä "home yoga space" tilaa itselleni tuonne makkariin. Mitään kovinkaan suurta en ole saanut tämän postauksen jälkeen aikaiseksi. Sänkyyn ostimme mustan helmalakanan, mikä muuttaa koko huoneen ilmettä tosi kivasti siistimmäksi, sillä sängynalusroinat ei näy enää kaikelle kansalle. Ei sillä että siellä edes olisi paljoa kamaa, mutta jotakin sellaista mikä ei mahdu kaappeihin, kuten pyykki- ja maalausteline ja pari rinkkaa. Typeryyksissämme tietysti ostettiin vahingossa 10cm liian leveä lakana (selvästikin olemme optimisteja kun kuviteltiin, että sänkymme on 180cm leveä 160cm sijaan), eikä avattua pakkausta voinut palauttaa. Nerokkaana pariskuntana oivalsimme taittaa hienon vekin keskelle lakanaa, mikä ottaa sisään 5cm toiselta puolelta ja 5cm toiselta, ja laittaa se hakiksella kiinni! Yritin ottaa tästä viritelmästä kuvaa, mutta se ei havainnollistanut tätä selitystä yhtään :D Joten saatte päätyä nyt vain mielikuvitukseenne!
     Helmalakanan lisäksi vaihdoin silkkiruusujen astian kahteen viinipulloon:

Alunperin mulla oli tuollainen kulmikas lasipurkki, mutta kokeilin jakaa ruusut kahteen viinipulloon, aika kivannäköiset minusta :) Sitten kissa tuli häirimään kuvaussessioita... 

Mun mielestä noi viinipullot oli kiva idea, mutta mietin että olisikohan sittenkin kivemman näköistä, jos molemmat pullot olisi vihreitä? Täytyy varmaan kokeilla sitten kun jostain ilmaantuu tyhjä viinipullo. Huom. "jostain ilmaantuu tyhjä viinipullo". Niitähän vaan ilmaantuu aina välillä jostain.
     Lakanan ja pullojen lisäksi sain vihdoin ja viimein mun rakkaalle pikkulyhdylle koukun seinään ja sain sen roikkumaan! Mulla on ollut tämä lyhty jostain 14-vuotiaasta asti roikkumassa mun huoneessa ja olen tykännyt siitä aina kovin. Nyt vihdoin, 5 vuoden asumisen jälkeen sain sen seinälle!

Kuva olisi ollut varmaa ilta-aikaan näyttävämpi kun olisin laittanut nuo kynttilät päälle, mutta en jaksanut odottaa :D

Vielä haaveilisin jostakin isohkosta korista, missä voisi olla tyynyjä. Ei pelkkänä koriste-elementtinä, vaan senkin takia että joissakin jooga-asennoissa voisi olla itselleni parempi istua tyynyn päällä. Lisäksi ajattelin että haluaisin ehkä jossakin vaiheessa hankkia sellaiset jooga blokit, koska ne olisi vallan kätsyjä tietyissä asanoissa. No, kaikkea ei voi saada heti, pikkuhiljaa tässä koitan kyhäillä tätä mun jooganurkkausta.

Vaikka nyt onkin perjantai ja viikonlppu, olen huomannut että elän aikalailla miehini vuorotyön mukaan. "Viikonloppu" on silloin kun hänellä on vapaata, eikä oikealla viikonlopulla ole sinänsä mitään sen kummempaa merkitystä. Senpä takia ajattelin viettää seuraavat päivät puurtaen noiden mun filosofian esseiden parissa. Sain eilen ensimmäisen esseen valmiiksi, suuren taistelun jälkeen. Aihe oli tosi kiinnostava, mutta kirja oli kauhean vaikeaa tekstiä. Vaikka mielestäni olen ihan hyvä englannissa, niin tuntui että kaikki tututkin englanninkieliset sanat edustaa filosofiassa jotakin aivan muuta, kuin mitä se sana normaalisti merkitsee. Esseekysymyksenä oli: Minkälaista on ajattelumme, koskian sitä, "mitä tehdä" (what to do)? Ja tähän piti löytää vastaus lähdekirjallisuudesta (Allan Gibbard (2003). Thinking how to live. London: Harvard University), mitä sain lueskella useamman päivän ajan, ennen kuin sain wordiin naputeltua yhtikäs mitään. Eilen myöhään yöllä sain raapustettua esseen valmiiksi, ja siitä tuli mielestäni oikeasti jopa ihan hyvä :) Tänään, tai viimeistään huomenna hyökkään toisen esseen kimppuun. Aiheena ovat "motivoivat ja normatiiviset käsitteet ja käsitykset", ja kirjakin on yli sata sivua ohuempi kuin tuo Gibbardin kirja, jeei! :D

7. balettitunti + tyhmä YTHS menee kiinni juuri silloin kun sitä tarvisin

Tämän päivän balettitunnista mulla ei ole mitään sen eirtyisempää kerrottavaa, vielä oli sama vierailija kuin viime viikollakin ja suurimmaksi osaksi siis samat sarjat. Tangossa suurin osa meni ihan ok:sti, paitsi taas se frappé-sarja (ja kyllä, tämän keskellä tehtävä pyörähdys on flic flac, olin tällä kertaa korvat auki tunnilla!). Siis tämä on vaan niin nopea ja erikoinen, että se meni taas suoraan sanoen aivan päin vittua omalla kohdallani. Tiedättekö tunteen, kun joku asia menee niin plörinäksi, ettei sitä jaksa edes ottaa itseensä, vaan oikeastaan naurattaa koko epäonnistunut suoritus? Juuri tällainen fiilis mulla on se frappén jälkeen, en voi ku pudistella päätäni ja miettiä hymyssäsuin että miten pölvästiltä varmaan näytin :D Mun täytyisi vaan hinkata tätä tosi paljon kauemmin ja paljon hitaammin, jotta saisin sen onnistumaan. Tunnilla tää tehdään vaan kaksi kertaa (koska koko sarja on ohi suunnilleen 40:ssä sekunnissa) joten olen aika heikoilla. Ehkä tämä on niitä asioita, että teen kiltisti ja odotan, että ope vaihtuu  ja sitten voin unohtaa koko jutun xD Oon KAUHEE oppilas, hyi minua!!

Tänään mulla oli mun perus musta puku päällä, valkoiset leggarit ja uudet H&M:stä ostetut shortsit. Olin hieman laiskalla tuulella, joten päätin polkea tanssiopistolle tässä asussa, ettei tarvi sitten pukkarissa alkaa vaihtaa mitään vaan voi suoraa kävellä tanssisaliin. Oli mulla toki tää mun harmaa pitkähihainen tossa päällä, etten ihan pelkkä puku yläosana polkenut menemään. Itseäni huvitti aikalailla nuo leggingsit, koska onhan ne nyt tanssisalin ulkopuolella aivan järkyn näköiset :'D Päätin kuitenkin että ihan sama, on sitä ihmisillä hölmömpiäkin vaatteita nähty kaupungilla. Polkeminen leggareissa ei sittenkään tainnut olla hyvä idea, koska perille päästyäni huomasin, että toiseen jalkaan oli präiskynyt jotain kuraa :/ 

Shortsit oli varsin hyvät, toki vähän tylsät yhdistettynä mustaan pukuun. Toisessa kuvassa likaantunut leggingsin lahje, en tiedä miksi otin kuvan :'D

Sitten tuohon YTHS (ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö) -kohtaan. Huoh. Ensinnäkin, mun pitäisi mennä miehen kanssa ottamaan kolmannet eli ns. varmistusrokotteet siihen A-hepatiittiin. Käytiin siis ennen Mauin reissua ottamassa ne kaks ekaa, ja viimeinen pitäisi ottaa n. 6kk reissun jälkeen. Sitten mun pitäisi sopia fysioterapeutilta aika, kun tuossa keväällä mulla diagnosoitiin se kondramalasia, niin se voisi jotenkin auttaa mua tämän toisinaan kipeän vasemman polven kanssa. Hävettää edes soittaa sille fyssarille, koska mun piti soittaa jo yli 3kk sitten @__@ Kärsin puhelinkammosta ja sitten mulle aina käy näin että lykkään ja lykkään jotain asiaa niin kauan, etten edes kehtaa sitten tehdä sitä, koska olen venyttänyt aisoita liian pitkään. Tää rokotus ja fysioterapia on asioita, jotka olisi pitänyt hoitaa jo touko-kesäkuussa.

     Sitten on viimeisen parin päivän aikana ilmaantunut jo ihan uusia vaivoja, joita niitäkin mielelläni kävisin näyttämässä lääkärille. Ilmeisesti mulla alkaa puskea viisaudenhammas, koska suussa vasemmalta ylhäältä ns. hammasrivin takana (viimeisen hampaan jälkeen kun ei enää ole hammasta vaan tyhjä kohta) on tuntunut kipeältä ja sormella kokeilemalla se tuntuu jotenkin oudolta. Ainakin toivon että se on viisaudenhammas eikä mikään suusyöpä (miksi aina tulee nää syöpäskenaariot kun joku asia ei ole kohdallaan). Mulla ei ole ikinä edes jouduttu poraamaan hampaita, niin hiukan kyllä jänskättää jos joudun johonkin viisurileikkaukseen! 

     Toinen asia, minkä huomasin tuossa eilen vai edellispäivänä, on kipeä kantapääni. Uskalsin googlettaa, koska vahvasti epäilin ettei sellaista asiaa voi olla kuin kantapääsyöpä :D Joten totesin, että kyse on varmaan luupiikistä eli plantaariflaskiitista. Hyvänä uutisena oli, että suurin osa luupiikeistä paranee ihan itsehoidolla, huono uutinen oli se, että paraneminen voi kestää jopa vuoden (lähde: internet). 

     No minkä takia en sitten hoida näitä mun asioitani? Koska hemmetin YTHS meni kiinni viime viikolla! Joten en voi muuta kuin manailla. Toki jos kivuista suussa tai kantapäässä tulee oikeesti kovat, niin ainahan voi mennä julkiselle. Joku voi miettiä, että miksiköhän tämä nainen kirjoittaa näistä asioista blogiinsa, joten vastaus: ehkä nyt kun olen kirjoittanut nämä ylös, mun tulee myös oikeesti soitettua sinne ja hoidettua kaikki asiat, sitten kun se avautuu. Ja toiseksi mietin, että mitenköhän tuo luupiikki vaikuttaa tanssimiseen? Tai että pitäisikö mun huomioida sitä jotenkin erityisesti balettitunneilla? Suurimmaksi osaksi ollaan päkiällä tai jalka on ilmassa, joten en ainakaan tänään huomannut että kantapää olisi nimenomaan tanssiessa kärsinyt. Tai enhän voi tietää, onko kyseessä luupiikki kun en siellä lääkärissä ole vielä käynyt, mutta voisin kuvitella että se on se. Kauhee mummo-olo kun alkaa kertyä vaivoja jo oikein listaksi :D

Balettivideo!!

Heippa, lauantaipäivän ratoksi päätin kuvata itsestäni VIDEON!! Mikä mielen oikku tämäkin nyt oli, en tiedä. Etsin eilen ikivanhan videokamerani laatikoiden uumenista, ja tein lyhyen videopätkän, jossa teen rond par terre:n ja grand rondin, eli niin korkealla kuin konttini saan. Koska kodissamme ei ole ainuttakaan paikkaa, jossa mahtuisin tekemään tämän ilman, että osun asioihin, pahoittelen että jalkani joutuu väistämään yhtä kaappia. Näyttää aika tyhmältä, mutta en jaksanut alkaa siirrellä huonekkaluja tätä videota varten (keittiössä olis mahtunut jos olisin siirtänyt pöydän), joten saakoot kelvata.
Ja tässä on näyttö myös elämäni huonoimmasta soutenu-käännöksestä. Melkein jätin koko videon laittamatta kun alkoi hävettää tuo epäonnistunut käännös niin paljon :D No, menkööt.

Paljon kaikkea pientä korjattavaa olisi. Tuota par terreä (eli "maassa") tehdessä työjalan polvi koukistuu pikkuruisen parissa kohdassa, eikä tuo jalan kääntyminen ilmassa sivusta taaksekaan taida olla ihan tyylipuhdas. Yritin parhaani pitää aukikierron myös ilmassa, mutta se on etenkin taakse-asennossa välillä hankalaa. MUTTA, jotta en nyt vaan dissaisi itseäni niin kyllä tässä on mun mielstäni ihan hyvät lähtökohdat alkaa hiomaan noita yksityiskohtia :) Mitä mieltä te olette?

5. ja 6. balettitunti

Tällä viikolla meillä on ollut balettitunteja pitämässä vierailija, joka ei siis kuulu tanssiopiston vakikalustoon. Hän oli tuossa kesäkuussakin vetämässä kaksi tuntia. Tykkään tästä opettajasta todella paljon, hän on niin eläväinen ja vaikuttaa hyvin omistautuneelta balettiin. Hauskaa kun hän laskee askeleita, niin aina jonkun nopeemman liikkeen kohdalla äänenvolyymi nousee, tai hän läpsäsee käsiään kovaäänisesti yhteen, tai jopa hieman kiljaisee, tiistain tunnilla hän jopa MURISI hieman demonstroidakseen jotain asiaa :D Äänellä ja ilmeillään hän siis ikäänkuin elää sitä musiikkia ja siihen sovitettavia liikkeitä, mikä on mielestäni aivan mahtavaa.
     Jännitin vähän tämän viikon tunteja, koska kesäkuussa tällä opettajalla oli mielestäni aika vaikeat sarjat. Nyt hän oli tainnut hieman helpottaa niitä, sillä nyt mulla sujui paljon paremmin, PAITSI se frappé-sarja, koska se oli niin käsittämättömän nopea ja siinä oli vähän erikoiset laskut ja sitten siellä välissä tuli myös ihme pyörähdys. Eilen tehtiin myös adagio tangossa, mikä oli mulle ihan uusi juttu. Sinänsähän siinä ei mitään erikoista tapahdu, mutta mun mielestä tangossa suuntien käsittäminen on hiukan hankalampaa kuin keskilattialla. Tehtiin tätä adagiota tangon jälkeen myös keskilattialla, ja keräsin rohkeuteni ja päätin mennä eturiviin! Normaalisti balettitunnilla tykkään olla eturivissä, koska silloin näen opettajan paremmin ja itseni peilistä, mutta kun tällä kesäjaksolla tämä ryhmä on aika iso, ja siellä on paljon todella taitavia tanssijoita, mulle on tullut vähän kynnys mennä eteen. Vielä kun näillä kesän tunneilla taso on jonkin verrankin vaikeampi kuin mitä normaalisti omalla tunnilla olisi, niin hiukan ahdistaa mennä möhlimään eturiviin, kun tarjolla olisi paljon parempiakin eturiviläisiä. Keskilattialla oli vaan hypyt ja se adagio, mutta ei tehty piruetteja, edes diagonaalissa. Eilen tunnin päätteeksi tehtiin jotakin liikkuvaa sarjaa, jonka opettaja oli oppinut "ranskalaiselta balettimestarilta", ja se oli kyllä omalta osaltani fiasko :'D Suurin osa muistakin tuntui olevan vähän pihalla, joten enpähän ollut yksin.
     Ihmettelin tunnilla hiukan sitä, että miksiköhän opettaja ei korjannut mua kertaakaan. Hän siis kierteli kyllä korjaamassa muita, mutta ei tullut nostelemaan mun jalkojani tai korjaamaan asentoa ollenkaan. Hän kuitenkin kävi korjaamassa niitä edistyneitäkin tanssijoita, joten kyse ei suinkaan voinut olla siitä, että olisin ollut niin hyvä etten tarvinut korjausta :D Niin mulle jäi noista tunneista vähän sellainen olo, että teinköhän nyt hyvin vai en, kun en saanut lainkaan palautetta, vaikka moni muu sai. Ensi viikon tunnit on vielä tätä opettajaa, ja sitten taas vaihtuu, joten katsotaan saisinko ensi viikolla jotain kommenttia.
     Sen lisäksi että tsemppasin ja menin eturiviin, olen muutenkin päättänyt vähän skarpata ja lopettaa kaikki turhat ininät ja valitukset. Tämän viikon treeniasuna on nimittäin ollut tuo Capezion pinkki puku, josta aluksi pidin, mutta sitten epävarmuus iski. Käytin sitä kerran vai kaksi kevään aikana tunnilla, loppuajan pidin sitä vain noissa itsenäisissä, omissa peilisalitreeneissäni. Olin siksi epävarma puvun kanssa koska 1) hirveän monella muulla ei ole ns. oikeita balettipukuja, 2) kangas on tuota mikrofiberiä, 3) siinä on spagettiolkaimet ja 4) väri on aika rohkea :D Kiskoin puvun päälleni ja totesin, että kyllähän tämä ihan hyvältä näyttää, tai vähintäänkin ok:lta, joten miksi ihmeessä en voisi tätä käyttää. Joten päätin tietoisesti jättää kaikki murehtimiset pois ja tanssahtelin hienossa puvussani.

Lämppäpaidalla ja ilman

En jaksaisi enää MILLÄÄN odottaa tanssiopiston uutta lukujärjestystä! Haluaisin päästä jo suunnittelemaan ensi vuottani. Tarkoituksenani olisi nyt ottaa kaksi tuntia balettia, ja olen tässä pohdiskellut erilaisia vaihtoehtoja. Tässä kaupungissa on kaksi paikkaa + kansalaisopisto, jossa voi harrastaa aikuisbalettia, ja olen harkinnut jonkinlaista komboa näistä. Se mikä viimekädessä ratkaisee on raha, joten ainakin jotkut ratkaisut on poissuljettuja. Palaan asiaan paremmin sitten, kun lukujärjestyksiä alkaa ilmaantua. Pari viikkoa pitäisi vielä jaksaa odottaa!

Mulla on pari postausideaa suunnitteilla, mutta nyt mun pitäisi keskittyä näihin mun kesäopintoihin hieman enemmän. Mun piti aloittaa maananaina eka filosofian kurssi niin, että kirjoittaisin yhden esseen tällä viikolla, toisen esseen ensi viikolla ja kolmannen esseen sitä seuraavalla. Viimeinen viikko olisi aikaa mahdollisesti viimeistellä töitä, ja 31.7. on näiden kolmen esseen palautus. Olen nyt kuitenkin laiskaillut aivan liian paljon, ja en ole vielä edes aloittanut tämän viikon esseetäni ;_; olen kyllä lukenut tuota teosta, johon sen esseen pitäisi perusutua, mutta en ole vielä edes puolivälissä. Balettiin liittyviä postauksia on siis tulossa, mutta koitan nyt hiukan panostaa myös näihin kesäopintoihin.

PS. Hesarista hiukan balettiuutisia parin päivän takaa: http://www.hs.fi/kulttuuri/a1436238150082

4. Balettitunti ja ongelma nimeltä SPOTTI

Eilen taas sain nauttia baletintäyteisestä tunnista saman opettajan vetämänä kuin viimeksikin. Tankosarjat meni omasta mielestäni suoraan sanoen tosi hyvin! Oliko tämä nyt toinen vai kolmas kerta, kun tehtiin saman open kanssa samat sarjat, ja nyt nämä alkaa sujua jo paljon paremmin. Sen sijaan että miettii, että öööm mitäs sitten tulikaan, niin muistaa jo aika hyvin sarjat ja pystyy keskittymään enemmän siihen, että miten kuin mitä. Lisäksi vasemman jalan rond nousee ja aika kivasti yheksänkympin tienoille, vielä kun se pysyis siellä koko kierroksen aikana nätisti niin olisin tyytyväinen. Mutta näyttää kuitenkin aika lupaavalta :) Oikea jalka onkin sitten ihan kökkö eikä ole kyllä lähelläkään 90 astetta... Opettaja kierteli korjaamassa tankosarjojen aikana, mutta itse en saanut korjauksia ollenkaan. Tulkitsen tämän hyvänä merkkinä! :D
     Tälläkään kertaa piruetit ei mennyt niin hyvin kuin olisin toivonut, vaikka jokunen yksilö onnistui ihan ok:sti. Myös mua harmittaa mun selkee "puolisuus", sillä piruetit tuntuu aivan älyttömästi helpommilta, kun mennään kutosesta kakkoseen. Nelosesta kasiin -suunta tuntuu hiumattavasti hankalammalta. Kuva havainnollistamaan:

Erityisesti chaînés -pirueteissa mulla ei pysy spotti millään ja sain opeltakin tästä huomautusta. Mulla alkaa piruettiketju kaartua enkä päädy tuonne 8. tai 2. -nurkkaan, mikä on tavoite. En vaan saa päätä käännettyä tarpeeksi nopeasti, ja jos saankin niin silloin mulla on siinä päänkääntamisessä niin iso voima, että mun koko taspaino alkaa huojua. Mun pitäisi siis saada se päänkääntö jotenkin sirommaksi ja sitä kautta ripeemmäksi. Huoh. Helpommin sanottu kuin tehty. Jostakin luin joskus että kunnon piruetin oppimiseen menee keskimäärin kuusi vuotta. Yksi takana, viisi edessä siis...
     Hypyt meni ihan kivasti, paitsi että huomasin ihan pöljän jutun. Grand jetéitä tehdessä meitä huomautettiin (mutta ope katsoi mua ja tunsin piston sydämessäni) vastakäsistä. Eli jos vaikka oikea jalka on edessä, silloin vasen käsi on edessä ja toisinpäin. Ymmärtääkseni tämän pitäisi tulla ihmiseltä enemmän tai vähemmän luonnostaan, esimerkiksi kävellessä. Jostakin kummallisesta syystä mun käteni ei erityisemmin heilu kävellessä, ja tää vastakäsi -asia vaatii multa hirveesti tietoista pinnistelyä! Tosi raivostuttavaa. Itse hypyt onnistui kuitenkin ihan semihyvin.
     Tavallaan harmittaa, että ensi viikolla on taas uusi ope, just kun mulla alkoi sujua, ainakin tangossa. Ihan kiva että on vaihtelua ja saa vähän uusia kokemuksia uusista opettajista, mutta täytyy kyllä sanoa että onneksi tämä on vaan tää kesäjakso tällainen hektinen, syys- ja kevätlukukaudet on sitten stabiilimpeja.

Tää jäi vähän tälläiseksi lyhyeksi raapustukseksi, mutta mulla on kyllä balettiin liittyviä aiheideoita aika paljon :) En viitti vaan tehdä niistä yhtä sekalaista postausta, joten säästelen ideoitani erillisiksi teksteiksi. Kuulemisiin siis jälleen!

Vaikka oma jalka nouseekin jo ihan hyvin, tähän on vielä melkoisesti matkaa! GIF Pointe till you drop -tumblrista