Huonoimmat balettitreenit ikinä

Dramaattinen otsikko ehkä juu, mutta se on totuus. Maanantain kärkitunti oli varmaan epäonnistunein balettitunti ikinä. Yyyhh.
Tarkoitus ei sinänsä ole dissata itseeni, vaan purkaa turhautumista tänne. Ymmärrän kyllä, että olin koko viime viikon pois treeneistä ja sairaus vei mun kaikki voimat, joten tauon jälkeen ei lihakset ihan ole priimakunnossa. Ugh, ärsytti vaan niin paljon tunnilla.
     Ekan plié-sarjan jälkeen jo vähän puhisin ja huohotin, developét onnistui jostain mystisestä syystä ihan ok:sti, mut sitten taas keskilattia... En jaksanut hypätä yhtään korkeelle, niin että nilkat ja varpaat olisi kerjenny ojentua. Ja muutenkin. Siinä vaiheessa mulle tuli ekan kerran sellanen mää ejjaks. Tehtiin hyppysarja vielä uusiksi ja siinä vaiheessa olin jo valmis poistumaan koko tunnilta. En kuitenkaan halunnut luovuttaa, joten kovat tossut sitten jalkaan vaan. En muistakaan nyt äkkiä askeleen nimeä, mutta tehtiin sellasta niinkuin bourréta kuudennessa asennossa. Liikuttiin eteenpäin ja sitten kaarrellen taaksepäin, ja tässä kohtaa mietin että voi hyvä luaja mu jala ei jaks. En saanut jäykkää nilkkaa ojennettua tarpeeksi, ja hyvin pian aloituksen jälkeen mun kannat alkoi lörpsähdellä enkä pysynyt millään ilveellä kärjellä. Lisäksi mun tossut tuntui tosi oudolta jalkaan, jotenkin löysiltä ja kivuliailta varpaisiin, ja olin unohtanut leikata kynnetkin. Kaiken kukkuraksi mun jalanpohjiin tuli ihan hirmuiset krampit, joten oli pakko vetäytyä hiukan venyttelemään niitä. Tunti ei valitettavasti vielä päättynyt tähänkään, vaan tehtiin sitte vielä pas de bourré askellusta, jota seurasi vielä sellainen bourré-jutska (hieno selitys). Tätä ilmeisesti oli tehty jo viime viikolla, joten vetäydyin itekseni hiukan tangolle kokeilemaan tätä, ja lopulta mun oli musiikin tahtiin pakko tehdä tää puolivarpailla koska 1) mun varpaat oli kotelossa jotenkin tositosi huonosti ja niihin sattu kauheesti, ja 2) mää ejjaks enä yhtä!! Lopun révérencekin meni ihan päin persettä mulla. Hyvä puoli oli se, että tunnilla oli jonkinlainen kato ihmisistä meneillään, niin kovin moni ei joutunut näkemään tätä mun räpellystä.

Tää balettitunti kyllä kuvasti hyvin mun ihan koko maanantaipäivääni. Jostain syystä mun sisälläni nousi kauhee vastarinta ja vatutus ihan kaikkia velvollisuuksia kohtaan, joten päätin vaan että tänään en jaksa tehdä mitään tuottavaa. Makasin sohvalla ja luin kirjaa koko päivän (aivan loistava kirja Donna Tartilta, Jumalat juhlivat öisin, voin suositella ihan kaikille!). Balettituntia kyllä odotin ihan innolla ja sinne olin menossa hyvin mielin, mutta se ei sit mennytkään kauheen hyvin. Hyvä puoli tässä kaikessa on se, että mulle tuli sellanen fiilis näistä treeneistä, että mun on kyllä ihan pakko nyt treenailla kotona ja kerätä voimat takaisin, ettei tämä enää ikinä toistu!

Loppuun mun yksi suosikkirunoni Lehm ja koiv, kuvastaa tätä kaikkea nyt enemmän kuin hyvin:

Mää tahro olla lehm koivu al.

Mää en tahro olla luav.

Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma.

Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.

Mää en tahro viärä sitä kirjet posti.

Mää en tahro soitta Kelan tätil.

Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.

Antakka mu olla lehm koivu al.

Viäkkä mu väsyne nahk 

kamarim permanol, kakluni ette.

Heli Laaksonen (Pulu uis 2000)

Kiitos Heli tästä runosta, tätä siteeraan päässäni yllättävän usein arjessani. Hyvin vielä istuu murteellisestikin tonne mun aivotuksiini.

Voi kevät

Moikka! Taas pari viikkoa vierähtänyt viime kirjoituksesta. Toissaviikon balettitreenit meni ihan mutkattomasti ja aloitettiin myös näytösharkat kevätnäytöstä varten, jeeii!!! Päästiin itse pienissä ryhmissä vähän suunnittelemaan koreografiaa. Ei saatu vielä paljoa aikaiseksi, mutta olen hyvin hyvin innoissani siitä, mitä vähän kyhäiltiin. Tekniikkatunnit pehmeillä ja kovilla meni ihan keskinkertaisesti, ei nyt ainakaan tule mieleen mitään erityisempiä mokailuja. Harmikseni vaan se uusi ekstra-kärkitunti ei ehkä ihan vastannut odotuksia. Ajattelin, että jos hiihtoloman jälkeen sille tunnille olisi tullut sellainen erityisempi pointe-osuus, mutta tunti pidettiinkin ihan samanlaisena, joissa kärkitossuilla ei ole mitään sellaista erityisempää roolia, mutta ei se kai haittaa. Kaikki harjoitus on kuitenkin varmasti hyväksi :)
Tämä viikko sitten taas, voi hyvänen aika. Viikko sitten suunnuntaina mulle tuli illalla tosi kipee olo, mutta en kertakaikkiaan voinut olla maanantain patologianlaitoksen vierailulta pois, joten rykäisin itseni kipeenäkin mukaan. Kuumetta mulla ei ollut, mut ei mulle kyllä muutenkaan nouse ikinä kuume. Myös tiistaina, keskiviikkona ja torstaina oli sellaisia opintojutskia, mistä en missään nimessä halunnut olla pois, koska siitä koituisi mulle itselleni haittaa. Koko viikko siis puskettiin erittäin viheliäisen flunssan kourissa. Itseäni ärsyttää aina ihan sikana, jos ihmiset ei jää kipeenä lepäämään kotiin, koska "mun elämä on niin tärkeetä ja hektistä et en voi olla mistään pois", mutta nyt sit valitettavasti itse haksahdin tähän! En kuitenkaan halunnut mitään tulehdustilaa itselleni, niin jätin kaiken fyysisen rasituksen ihan minimiin. Koitin levätä illat, joten en käynyt baletissa koko viikkoon lainkaan. Hinku balettitunnille oli kova vielä maanantai-iltana, mutta jo tiistaina olin flunssasta niin uupunut, ettei tullut oikeastaan edes mieleenkään lähteä tunnille. Torstaina olo oli jo jonkin verran parempi, mutta ajattelin että ei ehkä ihan vielä kannata mennä rasittamaan itseään. Perjantaina kaikki romahtikin sitten uudestaan, mikä oli varsin valitettavaa, koska perjantaina mulla oli työpäivä. Töistä palattuani kotiin köllötinkin vaan sohvalla vilttiin kääriytyneenä katsoen Wallanderia koko perjantai-illan ja lauantaipäivän. Tänään mulla alkaa olla oikeesti jo aika terve olo :) Niistämisestä rikki mennyt nokkani kesii, iyh! Sori jos too much information :DD Ulkoinen habitus on siis vähän kökkö vielä, mutta kyllä tää tästä. Jatkuvat lihassäryt on poissa, ja päässäkään ei enää humise kauheesti. Huomenna balettitunnille jeeee....!!! Tosin hieman kauhistuttaa, että mitenköhän raskaalta eka balettitunti tuntuukaan viikon sairastamisen jälkeen.. Kai se siitä.

Tanssin lisäksi tässä olis kaikenlaista opintojutskaa. Gradua enimmäkseen. Toinen suuri murheenkryyni on tuommonen "Experimental designs"-kurssi, missä opetellaan vähän ohjelmoimaan, jotta osataan käsitellä suuria aivodatoja ja tehdä niille perusjuttuja, kuten keskiarvoistamaan ja filtteröimään. Huuh. Ei varmaan tule yllärinä, etten suinkaan ole mikään koodarivelho :'D Tässä kurssissa on siis itselleni kauheesti töitä. Lisäksi mun pitäisi katsoa yksi pari viikkoa vanha luento ja tehdä sen mukana perässä tollasella toisella aivodatan käsittelyohjelmalla jotain (en ees oikeen tiedä vielä että mitä), koska päällekäisten luentojen takia jouduin olemaan alun perin tältä pois. Ärsyttää alkaa tekemään jälkikäteen jotain tollasta hommaa -.- Lisäksi yhdestä kurssista pitäisi kirjoittaa yksi essee jonka deadline on "kunha ennen kesää palautatte", niin se lienee mun priorisointilistallani viimeisenä :D Mutta ilokseni, toisaalta kauhukseni, voin sanoa, että mulla on enää kaks luentoa jäljellä tälle lukuvuodelle! Toki kaikkia gradutapaamisia ja muita epämääräisiä juttuja ja kokoontumisia on paljon, mutta siis ihan perinteisiä luentoja ei ole kuin kaksi jäljellä. Työpäiviäkin alkaa nyt olla vähintään yksi viikossa, eli kyllä tässä silti tekemistä riittää ihan tarpeeksi. Harminloisesti tuli tää viikon kestävä kauhee tauti jarruttamaan kaikkea :/ Ensi viikolla pääsen varmaan (toivottavasti) ison harppauksen gradussa eteenpäin, sillä varasin analysointitilasta itselleni ajan ensi tiistaille. Jospa sitä vaikka alkaisi saada jotain tulosta pihalle :D Edelleen mulla on kyllä suurin työ vielä edessä, kirjallisuuteen syventyminen. Olen kyllä syventynyt ja syventynyt, mutta kenttä on niin suuri että tuntuu että edelleen olen edennyt vain raapauksen verran. Huoh. Parisen kuukautta vielä tehdä kaikki, lievästi ahdistavaa.

Mitäs muuten. Puhutaan vaikka perinteisestä suomalaisesta aiheesta eli säästä. Ihan kiva että pidemmälle iltaan paistaa aurinko, mutta arrghhh kevät on AINA ollut mun inhokkini. Kaikki on kurjaa ja liukasta ja märkää ja ääh. Kevät myös monesti saa sellasta tuntua, että pian alkaa olla lukukausi pulkassa, ja mä en oo vielä valmis! Enenenen en lähellekään! Lisäksi tämä talvi tuntui musta ihan kauheen lyhyeltä, vastahan mä sain luistimetkin käyttööni enkä ehtinyt edes luistella. Mun puolestani voitaisiin kääntää namiskasta vielä vähän vastapäivään ja siirtyä uudelleen vaikka sinne helmikuun alkuun. Ei tarvisi panikoida kurssien loppumisesta ja gradun palautuksesta ja voisin käydä luistelemassa. Mitä mieltä itse olette keväästä? Musta tuntuu että olen mielipiteeni kanssa lähes aina vastarannan kiiski. Tuntuu, että suurin osa ihmisistä pitää kevättä parhaana vuodenaikana ja jotenkin toiveikkaana ja ihanan aurinkoisena. Kesästä, syksystä ja talvesta tykkään kaikista tosi paljon kyllä, mutta kevät, plääh.

Mites teillä on mennyt? Onko kevätnäytöksiä tai mitään muita ponnistuksia nyt tälle keväälle? Tai onko jotakin pääsiäisjuttuja? Itse en tunnusta mitään uskontoa eikä pääsiäinen ole mulle oikeen ikinä merkinnyt mitään, ehkä suklaamunia. Meinasin kirjoittaa gradua hiki hatussa koko pääsiäisvapaan ajan. Tänäänhän muuten taitaa olla se päivä, kun virvotaan? Onneksi meille ei ole tullut virpojia, meillä ei olisi ollut muuta tarjottavana kun kissan silitystä. Mikäli Hänen Ylhäisyytensä nyt olisi ylipäätään antanut lasten edes silittää kallisarvoista turkkiaan... -.-

Koska mua itseäni hiukan ahdistaa tämän kevään kaikki koitokset, laitetaan loppuun kiva kuva Havaijilta. Tässä seison uinuvan tulivuoren kraaterin reunoilla, pilviä kokreemmalla ihmettelemässä. Ehkä tää nyt sitten jotenkin sopii tähän tilanteeseen, tai sitten ei. Ah kun olen niin runollinen :'DD

edit: tein pari pikku lisäystä kappaleisiin.

Kuulumisia blogiin

Moikka!
Lienee turha varmaan sanoa, että aika on jälleen kulunut töiden ja gradun parissa kuin siivillä, enkä ole juuri kerjennyt blogin puolelle päivittää kuulumisia. Nyt olen kuitenkin tullut tekemään sen, joten ottakaahan hyvä asento tuolissanne, tästä on tulossa pitkä postaus!

Aloittakaamme siitä viime viikon torstain ilmaisesta extra-kärkitunnista. Tunnista jäi mulle hieman ristiriitaiset fiilikset. Tein tankosarjat pehmeillä tossuilla lämmittelyksi, ja otin kovat tossut jalkaan keskilattialle. Sarjat oli vähän huonot kärkitossuja ajatellen, mutta tää idea siitä, että tunnille tulisi myös kärkiosuus, tuli varmaan opettajallekin aika nopsaan, eikä hän varmaan ollut ehtinyt muokata vielä tuntia. Eli aion kyllä ottaa sen tunnin kalenteriini torstai-illoiksi, mutta toivon että sitä hieman muutettaisiin nyt niin, että kärkiläisillä olisi vähän eri juttuja. Lisäksi mua hiukan ahdisti se, että sinne oli tullut vaan ne maanantain kärkiryhmän ns. "parhaat", eli ne jotka on tanssinut ennekin kärjillä tai jotka on muuten tosi hyviä, ja sitten niitä jotka vielä huojuu siellä kärjällä, ei ollut muita kuin minä... Oon joka tapauksessa tyytyväinen, että saan nyt lisää harjoitusta :)

Tossa vähän treenivaatekuvaa, olen nyt tykännyt käyttä noita harmaita hihoja, jotka ostin muutamalla eurolla BikBokista joulun jälkeisistä alennusmyynneistä. Punainen puku Capeziolta, mustat trikoot Blochilta, ja shortsit H&M.

Ihanat Risportin taitoluistimet <3

Lauantaina yritin käydä luistelemassa, paino sanalla yritin -.- Mulla on mun siskoni kanssa yhtieset luistimet. Harrastettiin samassa joukkueessa muodostelmaluistelua joskus yli 10 vuotta sitten, ja kun siskoni lopetti harrastuksen, mä sain hänen vanhat luistimet, koska ne sopii mun jalkaani kuin nakutettu. Mun vanhat luistimet tais jäädä liian pieniksi. Ehkä vuoden päästä siitä lopetin itsekin luistelun, joten meille jäi nyt vaan tuo yks luistinpari yhteiseksi. Ne on ollut siskolla kaikki nämä vuodet, kun ollaan asuttu omissa kodeissa, mutta nyt pyysin häntä postittamaan luistimet mulle. Lauantaina oli ihanan aurinkoinen ja kirkas päivä, joten ajattelin että se on just sopiva ulkojääluisteluun, joten katsoi netistä kaupunkini ulkojäämahdollisuudet, ja lähdin taivaltamaan parin kilsan päähän lähimmälle kentälle. Kun pääsin pelipaikalle, mietin että nii missäs hitossa se kenttä on. Hetken aprikoitua tilannetta tajusin, että siinähän se mun eessäni on, mutta sitä ei oltu aruattu -.- Lisäksi missän ei ollut mitään koppia tai edes penkkiä, missä olisi voinut vaihtaa luistimet, enkä oikeen tykkää missään penkassa istuskella. Jäällä oli n. 5cm lunta, joten päätin kääntyä (super kyrsiintyneenä) kotiin ja jättää luistelut seuraavaan kertaan. Päädyin tekemään kärkiharkan kotona, ja muutenkin suunnittelin että hiihtolomaviikolla (eli mennyt viikko) voisin kotosalla tehdä muutenkin parit kärkiharkat. Nyt on sunnuntai, enkä ehtinyt tehä kertaakaan ;_; Hyvä puoli tässä on kai se, että keho on saanut levätä koko viikon kaikista tanssijutuista :)

Viikko menikin mainituissa toiminnoissa, työjutuissa, gradujutuissa ja kursseissa. Ja toki myös tämän opintotukipaskan absoluuttisessa raivaroinnissa. Ei, en edes aloita sitä täällä blogissa, olen päättänyt pitää blogin politiikasta vapaana alueena. Sain töissä vähän lisää työtehtäviä, haastattelujen litterointia, mikä on ollut musta ihan kivaa :) Gradu etenee hyvin hitaasti, mutta eteneepähän kuitenkin. Viikko kerrallaan... Olen ollut joka päivä iltaan asti yliopistolla, niin ei ole oikeen energiat sitten enää riittänyt edes jumppiin. Ehkä tää tästä helpottanee jossakin vaiheessa.

Pyörimistä piruettilaudalla

Eilen tehtiin siskon kanssa ehkä hieman extempore-reissu Heurekaan! Meidän piti mennä tänä keväänä jonnekin reissuun, mutta kumpikaan ei oikeen ehtinyt suunnitella sitä eikä kumpikaan ole oikeen rahoissaan, niin päätettiin tiistaina, että tehdään lauantaina heurekanreissu. Ja siellähän oli ja vaikka ja mitä! :D Olen ollut Heurekassa vain kerran aikaisemmin, josksus ala-asteikäisenä. En koko reissua tähän jaksa selittää, mutta siellä oli se sellanen piruettilauta, jota kokeilin. Huuh sillä ei paljoo tarvi itse ottaa vauhtia! Mutta se vaikutti musta oikeesti ihan hyödylliseltä apuvälineeltä piruettien harjoitteluun. Pyöriminen tapahtuu periaatteessa itsessää, ja siinä voi silleen kohdennetummin koittaa treenata tasapainoa, spottia ja muutenkin sitä piruettiasentoa. Jos sellainen tulee vastaan niin voisin varmaan ehkä ostaa itselleni kotiin :) Muuten Heurekassa parasta oli mun mielestäni se Planetaario <3 Siellä oli myös huippukiinnostava esitys, "Pimeä maailmankaikkeus". Nyyh miksen voi opiskella tähtitiedettä...
Otin kuvan tosta kyltistä, missä oli tietoa piruetista tuolla tavalla matemaattisessa muodossa. Ajattelin Helinä sua kun otin tuon kuvan :D
. 

 Heurekan jälkeen mentiin takaisin Helsinkiin, käytiin syömässä ja sen jälkeen matkattiin mun siskoni luokse, jossa oltiin yötä. Katottiin sitten vielä ennen nukkumaanmenoa Yle Areenalta dokkari jaloista, ja ajattelin että tämä varmaan kiinnostaisi hyvinhyvin paljon teitä muita (baletti)tanssin harrastajia! Dokkarissa ihmisjalalle tehdään kunnon tutkimus, ja siitä kuoritaan iho ja katsotaan kerros kerrokselta, mitä kaikkea se pitää sisällään. Tämä tutkittava jalka on tietysti kuollut jalka. Dokkari sopii musta kyllä vähän herkemmällekin katsojalle, niitä kuorimiskohtia voi sitte tihrustella sorimien läpi, mutta dokkarissa tulee paljon muutakin tietoa, mikä on musta huisin kiinnostavaa. Ja dokkarin lopuksi, kun jalan anatomia on kartoitettu läpikotaisin, näytetään ja haastatellaan kärkitossuilla tanssivaa ammattiballeriinaa, ja esitetään että mitäs kaikkea tämä tällainen jalalta vaatiikaan. Huhhuh mihin olenkaan jalkani laittanut! Linkki dokkariin:

                                                 http://areena.yle.fi/1-2152567

Sellanen viikko mulla takana. Kiirettä on pitänyt, ja hiihtolomaa olen tosiaan päässyt viettämään ainoastaan baletin saralta, muut osa-alueet on pitänyt kiireisenä. Huomenna jatkuu baletti alkeiskärkitunnilla, jes en malta odottaa! Oikein hauskaa alkavaa viikkoa teille kaikille muillekin! :) Toivottavasti tässä oli nyt kaikki mitä mun piti kirjoittaa. Vaikken ole ehtinyt tehdä postauksia tiuhempaan, niin olen kyllä monesti ajatellut, että pitääkin muistaa kirjoittaa tää ja tää asia. No, toivottavasti tässä oli kaikki tärekin :)

Ilouutisia!

Mulla alkaa ehkä neljäs balettitunti viikossa! :D Mitenkäs tämä nyt näin eskaloitui, aloitin syksyllä kahdella viikkotunnilla... No kuitenkin. Tänään tuli kyselyä, olisiko innostusta ottaa toinen kärkitunti viikkoon. Yksi aikuisten alkeet1 -tunti ilmeisesti vetää vähän huonosti ja on lopettamisuhan alla, joten sinne saisi tulla nyt maanantain kärkiryhmäläiset harjoittelemaan kärjillä. Koska se alkaa nyt vähän tälleen kesken lukukauden, niin tämän tunnin saisi aika edullisesti. Menen huomenna sinne tunnille ilmaiselle kokeilulle, ja ilmeisesti sitten hiihtoloman jälkeen selviää, miten sen tuntipaikan käy. Jeeeiii :>>>

Tämän viikon tunnit on mennyt tosi hyvin. Aloitettiin sittenkin nyt jo uudet sarjat ja tykkään niistä tositosi paljon! Erityisiä suosikkeja on tangon developét ja grand battementit, ja diagonaalin iso hyppysarja. Musta tuntu että kaikki vähän innostui siitä hyppysarjasta, koska kaikki vaan riensi heti takas sinne alkuun kun oli hyppinyt oman vuoronsa :D Opekin vähän kyseli että Nii vieläkö te haluutte mennä :D Mutta se oli hei tosi kiva! Vähemmän kivoja oli keskilattiapiruetit ;_; Olen tässä puolen vuoden aikana kehittynyt aika paljon pirueteissa, ja ne tuntuu ihan sujuvan, kun lähdetään 4. tai 2. asennosta. Nyt tässä jaksossa lähetään viidennestä (tai mun tapauksessa se taitaa olla enemmän kolmas kuin viides)  ja ugh se tuntui ainakin nyt ekaa kertaa aika hankalalta. Lisäksi se on vielä tämä itselleni hankalmpi en dehors -suunta eli lähetään vähänniinku sinne sisäänpäin tukijaljaan nähden. Itselleni en dedans on helpompi. Lisäksi tehtiin diagonaalissa itselleni aivan uutta askelpiruettia, mistä tiedän jo että hankaluuksia on edessä :D No, katsotaampas miten ne alkaa sujua.

Maanantain kärkitunti meni myös ihan ok, mutta vähän puheltiin yhden tanssikaverin kanssa, että miten kummasti nuo kärkkärit tuntuu joka kerta hiukan erilaiselta jalkaan. Esim. nyt mulla vähän puristi vasemman jalan pikkuvarvas, vaikkei millään muulla kerralla oo tuntunut pikkuvarpaassa yhtään. Täytyy vähän seurailla tilannetta, ainakin mulla on sitä leukoteippiä nyt niin voin kokeilla tuon pikkuvarpaan teippausta jos se vielä saa näitä tuntemuksia :D Muuten olen vähän miettinyt, että pitäisiköhän ommella tossuihin vielä yksi kuminauhanauha, mikä menis poikittain tosta jalkapöydän päältä. Onko kellään ommeltuna sellasta ekstra nauhaa, onko siitä mitään iloa?

Jäädään näihin tunnelmiin, huomenna torstaina on siis tuo toisen varvastunnin kokeilukerta. Kaikkia näitä mun kolmea balettituntia pitää sama opettaja, mutta tuolla torstain tunnilla on eri, tosin kesäjakoslta tuttu ope. Huii vähän jännittää :) Kuulemisiin!

Pointe -videoita

Moikka taas pitkästä aikaan! Varmaan turha sanoa, mutta kiirettä on pitänyt gradun ja töiden saralla, siksipä ei ole uusia kirjoituksia tupsahdellut. Ja tiedoksi tanssibloggareille, olen kyllä lukenut teidän kaikkien postaukset, ei ole vaan tullut kommentoitua (koska sisäänkirjautuminen ja kommentin kirjoittaminen on niin työlästä...).

Yliopistolla on mennyt lähes kaikki aika viikosta, mutta tanssitreeneissä olen kerjennyt käydä, sekä maanantain Bodybalancessa. Perjantaina ennen töitä kävin aamujoogassakin :) Mun edessä oli muuten joku mies mikä puhisi ihan kauheesti! Joogassa yleensä hengitetään nenän kautta ja pidetään sellaista kohinaa, jotta voi kuulla oman hengityksensä ja tätä kautta varmistaa, että se soljuu estoitta. Tän miehen ähinä ei siis suinkaan ollut sitä kohinaa, vaan se sillee ähki ja läähätti kauheesti.. musta se oli jotenki vähän kiusallista. No juu, asiaan! :D Meillä oli tanssiopistolla tarjolla fysioterapiakonsultaatiota, ja koska se oli melko edullinen (15e), olin siellä käymässä torstaina. Se fysioterapeutti teki jonkun n. 30min kestävän testin, missä kai tsekattiin omaa loukkaantumisriskiä. Siinä tehtiin siis aina joku yksi liike (esim. miten syvään kyykkyyn pääsee nostamatta kantapäitä jne.) jota se fyssa tarkkaili ja välillä otti mittoja. Lopputulos: mulla on kaikki ihan ok, mutta ylävartalo on heikko ja sitä tulis treenata -.- Mun kannaltani sitä havainnoitiin huonoimmalla mahdollisella tavalla, nimittäin punnerruksella. Olen koko ikäni aina vihannut punnerruksia, ja siksi olen aina tehnyt helpoimmat maholliset naistenpunnerrukset ja niissäkin varmaan vähän fuskannut, eli olen jäänyt suht ylös enkä oo hirveesti jaksanut haastaa itteeni laskeutumalla mahd alas, koska no, inhoon punnertamista. Se on sitten luonut tällasen kehän, että inhoon sitä > en teen sitä kunnolla > olen huono siinä > inhoon sitä jne. Nii nyt vielä sitten tässä fyssarin testissa tehtiin punnerrus niin, että mentiin ensin mahalleen makaamaan, käännettiin varpaat alle niin että polvet irtosi maasta, ja siitä lattiatasosta lähettiin nostaa itteä. Voi helkutti, en KOSKAAN tee edes polvet ilmassa punnerruksia, ja nyt sitten piti ihan lattiasta asti vääntää ;_; no en eka edes pystynyt siihen, mutta sitten fyssari ohjasi laskemaan kämmenet hartiatasoa alemmas, nii sitten sain sen.. huuh se oli kauheen noloa! Koska mulla on heikko ylävartalo, niin se vaikuttaa sitten kielteisesti keskivartaloon ja jalkoihinkin. Eli sain kotitehtäväksi tehdä punnerruksia (okei mä yritän...), ja sitten toiseksi asiaksi se huomautti mun jalkojen eri tasoista. Sen tiesin jo muutenkin, vasen jalka venyy mulla jonkin verran enemmän kuin oikee. Hän ohjeisti mua venyttelemään ne samantasoisiksi, koska eriparisuus voi myös olla jotenkin epäsuotuisaa. Mutta positiivista oli se, että vaikka jalkojen liikkuvuus oli eri paria, niin molemmat oli hyviä :)

Muuten mulla on mennyt balettitreeneissä ihan ok. Kärkitunneilla edelleen harmittaa, etten ole kotona kerjennyt oikeen yhtään harjoitella tuntia varten. Laitoin muuten vihdoin kärkiin leukoteippiä! Moni suositteli nahkapaloja, mutta en ole nyt ehtinyt käydä ostamassa niitä, niin teippi menkööt siihen asti. Ja herranen aika miten paljon se teippi autto! Uskallan nyt "nojata" paljon enemmän sinne eteenpäin saaden kärkeä paremmin maahan, kun niissä on ne teipit eikä luista niin paljoa. Vitsi kun olisin heti älynnyt, miten suuri vaikutus sillä kärkien suojaamisella on. Ekalla kerralla kun kuljettiin salin poikki diagonaalissa polkka-askelta, en edes pysynyt koko matkaa kärjellä, mutta teippaamisen jälkeen olen pysynyt ylhäällä, mikä on tosi iso juttu mulle! :) Otin polkka-askeleesta vähän videotakin. Nilkat näyttää edelleen spagetilta ja kauheeta haparointiahan tuo on edelleen, mutta pakko se on jostain alottaa... Vasen on edelleen heikompi, mutta ei sentään enää lerpahda ihan kokonaan :) Pyydän jo valmiiksi anteeksi näitä videoita. Ps. kissa taas kehräilee, jos ihmettelette mikä toi hurina on :'D

Edelleen nilkoilla olisi kovasti työtä, sekä vahvistumisessa että notkistumisessa. Mutta kuten sanoin, jostain on lähdettävä liikkeelle. Ehkä (toivottavasti) katson vuoden päästä näitä videoita kaihoisasti ajatellen "voi aikoja" :') :DDD

Viime balettitunneilla (perus1 ja alkeet2) muuten kuvattiin treenejä. Musta se oli tositosi hyvä juttu, koska monet jutskat on sellaisia että niitä on parempi katsoa videolta kuin peilistä. Huomasin videoista, että mun taaksetaivutus on paljon parempi todellisuudessa kuin mitä musta tuntuu (tuntuu että kaarrun vain pari senttiä, mutta oikeesti se on ihan silleen näkyvä taaksetaivutus) ja keskilattiapirueteissa on edetty paljon, mitä tulee näihin viime kesän piruetteihin. Vastapainoksi sitten taas chaíne-piruetit ei näyttänyt lainkaan niin hyvältä, kuin miltä musta tuntuu niitä tehdessä. Tosin mulla ei kyllä muutenkaan ollut hirveen hyvä chaínes-piruettipäivä, eli on ne mennyt joskus paremminkin. Mutta kuitenkin, ne oli musta tosi hyvä nähdä videolta, koska siinä on ihan mahdotonta katsoa itseään peilistä. Vielä ensi viikko tehdään näitä sarjoja, ja sitten vaihtuu uusi jakso :) Olen tykännyt näistä sarjoista paljon, mutta vaihtelu virkistää. Sitten muuten aletaankin harjoitella kevätnäytöstä, jeei! Meidän kärkiryhmä tuskin esiintyy kevätnäytöksessä, mutta tuli mieleen että sielläkin me tehtiin jo ihan sellasta keskilattiasarjaa. Musta ollaan edetty siellä tosi reippaasti, mut ei kuitenkaan liian nopeasti. Olen koko ajan siellä mun epämukavuusalueellani, mutta toisaalta olen myös kehittynyt aika paljon :) Tässä vielä yksi pointe-video, perus rullailuja kärjelle ja plié-pompauksen kautta.

Toivottavasti kaikki kolme videota näkyy kunnolla, koska en oikein tiedä mitä tehdä jos ei näy xD Mutta juu, tällasta mulla tällä kertaa. On ollut tosi rankkaa menoa tammikuusta asti, ja viimeiset kolme viikonloppuakin on ollut sovittua ohjelmaa. Vihdoin tänä viikonloppuna pääsin rentoutumaan ihan kunnolla ja hengailin vaan kotona, joten tähän sunnuntai-iltaan sopi pienet kärkitossukuvaukset :)

PS. tiedän että mut haastettiin siihen tanssihabajuttuun, mutta se tuli mun mieleeni nyt vasta kun laitoin jo kamerat ja muut johdot pois. Lupaan ottaa sen ensi postausta varten! Ja en tällä kertaa haasta ketään, koska vissiin kaikki (tietämäni) tanssibloggarit on jo haastettu. Habakuva on siis tulossa vielä jossakin vaiheessa.

Liian vähän aikaa

Kuten parissa viime postauksessa olen maininnut, mulla on nyt kauheesti opiskeluhommia. Oli uusintatentti ja 10 miniesseetä, joita olen pakertanut koko tammikuun, ja erityisesti viimeiset kolme viikkoa olen lähes päivittäin kirjoitellut noita miniesseitä aamupäivästä iltaan asti. Hyvä uutinen on se, että olen oppinut aivan älyttömän paljon uusia asioita ja saanut vanhalle vahvistusta, ja olen kokenut todella ihania flow-tiloja ja innostusta alaani kohtaan. Mulla oli tossa loppuvuodesta vähän sellanen lannistus neurotieteitä kohtaan, kun tuli sellainen olo että olen vaan liian tyhmä tälle alalle. Nyt olen kuitenkin tositosi innoissani taas kaikesta, koska olen saanut pyörän taas niin sanotusti pyörimään. Yksi hienommista tunteista on kokea aitoa kiinnostusta opiskelemaansa alaa kohtaan, ja olen onnekseni kokenut tätä nyt aika paljonkin. Lisäksi mulla on ollut töitä pari kertaa tuolla aivokuvantamislaboratoriolla, ja myös sieltä mulla on tullut tosi hyviä fiiliksiä kaikesta. Olen porukan ainoa opiskelija, kaikki muut ovat jo tohtoreita, enkä mä siis ole vielä edes maisteri, ja silti mut otettiin todella lämpimästi vastaan. Testailtiin noita koeasetelmia, ja ajattelin että mut varmaan laitetaan koehenkilöksi koska olen työntekoa ajatellen se hyödyttömin palanen porukasta, mutta muut ehdottikin että nimenomaan koska olen opiskelija ja vähiten kokenut, mut pitäisi siis harjoitella koehenkilön valmistelua ja muuta, joten yksi tutkijoista oli meidän kh. Toisena työpäivänä meillä oli labrassa pari lääkäriä vierailulla, ja aivotutkimuskeskuksemme johtaja esitteli mut heille ihan etu- ja sukunimellä, mistä olin taas aivan pöyristynyt! Yleensä kaiken maailman opiskelijat ja harjoittelijat jää helposti sellaseksi "tässä on tämä labra ja toi on meijän harjoittelija" -tyyliseksi maininnaksi, joten olin todella imarreltu että mut oikeesti esiteltiin heille. Mulla on tästä kaikesta tosi hyvä mieli, vaikka olenkin tehnyt tosi pitkää päivää.

Huono puoli tässä kaikessa on se, että tämä on tosi kokonaisvaltaista. Illalla kun tulen kotiin, teen ruokaa ja istun sohvalle katsomaan vanhoja Frendejä Netflixistä, eikä mulla ole ollut enää energiaa tehdä mitään jumppia tai balettitreeniä. Maanantaina kävin siellä Bodybalancessa ennen kärkitreeniä, ja tiistaina olin molemmilla balettitunneilla, mutta missään jumpissa en ole yksinkertaisesti ehtinyt käydä. Kaikki aika on mennyt opiskelussa, ja kun aikaa on jossain välissä hiukan ollutkin, niin jaksaminen ei vaan ole riittänyt. Tää on harmittanut mua tosi paljon, ja joka ikinen ilta kyllä mietin kärkiharkan tekemistä. Viime maanantaina kärkitunnilla irroitettiin ekaa kertaa tangosta, ja lähdettiin polkka-askellella diagonaaliin. Huuh elämäni pisimmät 5 metriä :D Joka tapauksessa, alku meni ihan hyvin ja itseasiassa mun oikee jalka oli tosi hyvä, mielestäni sain kärjen aika hyvin maahan ja nilkka oli ok, mutt vasen alkoi aika nopeesti repsahdella kantaa maahan, enkä sen jälkeen saanut siihen sitten enää kontrollia. En ole koskaan ennen ollut tietoinen, että mun nilkoilla on näin iso tasoero! En missään kuminauhajumpassa tai muussa ole huomannut, että vasen nilkka olisi niin paljon huonompi. No joka tapauksessa, mulla on ollut koko viikon aikomuksena, että harjoittelen sitä polkka-askelta täällä kotona. Tiistai-ilta meni baletissa. Keskiviikko, torstai ja perjantai-illat meni kirjoitellessa noita miniesseitä. Lauantaina annoin itselleni luvan nukkua pitkään rankan viikon jäljiltä, ja illalla oli kaverin valmistujaiset joissa meni myöhään. Ja nyt onkin jo sunnuntai-ilta, enkä oo ehtinyt tehdä mitään kärkijuttuja :< Ehkä teen tämän kirjoituksen jälkeen edes kuminauhatreenin. Nyt olen tosin saanut nuo kaksi deadlinea valmiiksi, mutta ensi viikolla alkaa sitten puurtaminen gradun parissa, eli mitään kauheeta helpotusta tilanteeseen ei tule. Gradu onneksi on silleen joustavampi, että ajattelin tehdä jotain vuoroviikko-tyylistä juttua: ekalla viikolla käytän kaiken ajan graduun enkä murehdi baletista, toisella viikolla höllennän gradusta ja annan aikaa baletille, ja sitten vuorottelen näitä. Tietysti opinnot menee harrastuksen edelle, mutta baletti on mulle myös tosi tärkee juttu, enkä halua alkaa laiminlyödä sitä opintojen takia. Totuus on vaan se, että jos jompaa kumpaa pitää laiminlyödä, niin se valitettavasti on baletti :( Mutta joo, ehkä kokeilen tota vuoroviikkojuttua.

Tämä oli vähän tällainen välitiedote että miten menee, baletissa en siis valitettavasti ole kehittynyt koska ei ole vaan ollut aikaa ja energiaa treenata enempää kuin itse balettitunnit. Koen kuitenkin, että kaikki oheisjumppa ja venyttely kotona sekä erityisesti kärkiharkat kotona on tositosi tärkeitä, mutta ne on nyt valitettavasti jäänyt. Onneksi olen sentään päässyt itse balettitunneille sentään paikalle :) Mites teillä menee?

Koiratanssia!

Heippa, en kerkiä kirjoitella nyt enempää, mutta oli pakko tulla jakamaan tällainen video, jonka löysin (okei mies löysi). Onko teille tuttu ilmiö koiratanssi? Mulle tämä tuli ihan uutena, pakko sanoo että kyllä on ihan uskomattoman taidokas koira! :DD Enjoy!