Teemana tänään: neuropsykologia II ja aiheena hermosto. On kivaa, että tässä neurossa edetään spiraalin lailla eteenpäin, aina koukkasten vähän perusasioita ja siihen päälle lisätään hieman uutta tietoa. Neuro on rakkauteni kohde, mutta koska minä olen tahma-aivo ja neuropsykologia monimutkaista, on vallan mahtavaa että perusasiatkin käydään uudelleen läpi. Tenttikirjassa Clinical Neuroscience ( Lambert & Kinsley) on esitetty kivan havainnollistava kaavio, jossa on väännetty ratakiskosta tämäkin asia. Olkaa hyvät:
Aivot on luonnollisesti monimutkainen juttu. Näkeehän sen esimerkiksi ihmisen kyvykkyydestä ja älykkyydesta (mitä on välillä vaikea havaita kiitos Darwin -awardsin ansainneet ääliöt). Hyvä asia siis käytännön elämälle, mutta huono juttu opiskelijalle, joka yrittää säälittävästi opetella kaikkia aivojen osia :'D Tässä pieni kertaus, mainitaan siis aivorakenne sekä vielä mahdollinen maininta sen sisällä olevista rakenteista.
Aivorunko: medulla
Pikkuaivot
Ponit (tää on siis englanniksi 'pons', eikä sillä ole suomennosta, EI siis tarkoita nelijalkaisia ystäviämme!! :'DD Olen aina miettinyt, että jos tentissä pitää kirjoittaa jotain tästä kyseisestä aivorakenteesta, kirjoitanko vaan pokalla että ponit?)
Keskiaivot: tektum & tegmentum
Etuaivot: diencephalon ja telencephalon
Ja tästä eteenpäin en sitten olekaan kerjennyt vielä lukea! Lisää on siis tulossa. Noiden aivorakenteiden sisällä olevien pikkurakenteiden sisällä on vielä erilaisia rakenteita ja tumakkeita (nuclei, olen suomentanut ne tumakkeiksi tai sitten kirjoittanut ihan vaan että nuclei). Esimerkiksi tuolla keskiaivojen tegmentumissa on erittäin tärkeä substancia nigra, mustatumake, joka sisältää liikkumisen mahdollistavia välittäjäaineita.
Tässä kun aivoista puhutaan, voinkin vapaasti yksinäisessä ylhäisydessäni fiilistellä uutta saavutusta! (ok, tiedän teidät mahdolliset kolme, jotka voivat lukea tätä. Tämän päivityksen jälkeen kukaan ei kyllä varmaan jaksa tätä surkeeta blogia enää :'D ) Nimittäin siis tätä:
http://www.newscientist.com/article/dn25008-natural-sense-of-touch-restored-with-bionic-hand.html
Elikä siis tekoraajaan on nyt osattu ensi kertaa liittää myös sensorinen kokemus. En nyt nopeesti löytänyt parempaa lähdettä, New Scientist kelvatkoon. En löytänyt sen alkuperäistä julkaisijaa, oliskohan voinut olla jopa itse The Science.
Kaikki raajarikot siis hurratkoon tämän keksinnön puolesta. Mietin vaan, että mitenköhän kauan menee aikaa, että ihan normaalit ihmiset pääsee nauttimaan näistä tieteen saavutuksista? Esimerkiksi justiinsa oli uutinen myös siitä, että sikiöistä napattuja kantasoluja on vihdoin onnistuttu istuttamaan eläviin (aikuisen) aivoihin (nyt just en pystynyt löytämään lähdettä, unohtakaa tämä kohta jos sellaista ei löydy), ja nyt tämä tekoraajajuttu. Ne ovat kuitenkin vielä varmaan ihmistestaamisen tarpeessa, ja monen monta muuta asiaa on vielä tsekattava ennen kuin ne tulee sarjatuotantoon ja normi-ihmisten käytettäväksi. Mitäköhän kaikkea on jo keksitty, kun minä olen vanhus O_____O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti