Kakadu

Mietin tässä jo jokunen päivä sitten erästä asiaa. Inspiraationi sain tästä Molecular Psychiatry-lehdessä olleestä upouudesta julkaisusta:

http://www.nature.com/mp/journal/vaop/ncurrent/full/mp2013197a.html

Pähkinän kuoressa: kortikaalinen tiheys on pystytty yhdistämään älykkyyteen, mutta tässä kyseisessä tutkimuksessa on saatu selville, mitkä periytyvät geenit voisi tätä kortikaalista tiheyttä aiheuttaa. Tämä siis oli hyvin suurpiirteinen suomennos, mutta tästä lähti ajatusketjuni: onko älykkyyden tutkiminen eettistä? Se voisi kuitenkin äärimmillään johtaa eugeniikkaan, jota kovasti kammoksutaan ja liitetään heti natseihin. Vaikka todellisuudessa vielä nykyäänkin eugeniikkaa harrastetaan täysin hyväksyttävästi, esimerkiksi sikiön abortointiajan pituutta voi ymmärtääkseeni venyttää jos huomataan ''liian myöhään'', että tuleva lapsi on vaikeasti vamautunut. Suurin osa meistä (mukaan lukien minä) allekirjoittaisi tämän ja kokisi abortin oikeutetummaksi silloin, kun tietäisi lapsen olevan vakavasti sairas. Mitäs muutakaan tämä on, kun rotuhygieniaa?
     Mutta niin, älykkyyteen palatakseni: Mitä jos joku jossakin tutkimuslaitoksessa saisi todellakin yhteiskuntaa mullistavan tuloksen, esimerkikis että miehet olisi merkitsevästi älykkäämpiä kuin naiset? Tämä varmaankin murskaisi koko nykyisen yhteiskuntarakenteen, mitä järkeä olisi esimerkiksi naisten koulutamisessa, jos miehet joka tapauksessa olisi älykkäämpiä? Älkää hermostuko, tämä on hypoteettista. Tieteen etiikan mukaan kaikki tutkimustulokset on oltava julkisia ja ne on annettava muun tiedeyhteisön kritisoitavaksi, tai se ei muuten ole tieteellistä tietoa. Juteltiin aiheesta parin opiskelijakaverin kanssa ja eräs kertoi, että jos tutkija saa ns. ei suotuisia tuloksia (esim. miehet merkitsevästi älykkäämpiä kuin naiset tai jokin muu tulos, mikä aiheuttaisi selkeää haittaa jollekin ihmisryhmälle), on hänen eettinen velvollisuutensa taas olla kertomatta niistä. Mikä sotii siis tieteen etiikan yleisiä piirteitä. Kaveri kertoi kuulleensa tämän muistaakseeni sosiaalitieteen sivuainekokonaisuudessa. 
     Tämä saikin ajatukseni entistä raflaaviksi. Mitä jos tällaisia tuloksia on jo saatu, mutta ne on piiloitettu eettisyyden nimissä? En jaksa uskoa salaliittoteorioihin tai että maailma olisikin oerustavanlaatuisesti erilainen kuin miten me se nähdään. Mutta on se hauska välillä miettiä (ja ehkä vähän kauheetakin), että mitä jos....
     Ja alun linkkiin vielä palatakseni: missä vaiheessa on epäeettistä tai vähintäänkin arvelluttavaa tutkia älykkyyden neuraalista perustaa? Mitä jos pystytään tarkasti kartoittamaan joku ''älykkyysgeeni'', menisikö se lopulta siihen, että tätä geeniä istutettaisiin mahdollisimman moneen ihmiseen, josta syntyisi joku herrarotu ja muut taantuisivat jälleen orjiksi? Njaa, vähän grandioosaa taas tämä lauantai-illan ajatusketju, mutta ainakin tässä olisi hyvä scifileffaidea.

Ps. Postauksen nimestä vielä. En oikein keksinyt mitään sopivaa,joten päätin ottaa sopivasti epäsopivan otsikon. Höhöhöhö.