Fysioterapiakäynti: tuomio jaloista

Mooi,
huhhui, olipa kyllä mielenkiintoinen fysioterapiakäynti. Painun suoraan asiaan. Eli viime viikolla balettituntien jälkeen mulla alkoi akillesjänteet, erityisesti vasemman jalan jänne, sattua tosi kovasti, joten varasin urheilufysioterapeutilta ajan tälle maanantaille. Mulle kävi sit kuitenkin silleen hölmösti, että mun kivut kerkes tossa pe-la tienoilla jo hellittää sen verran, että ajatus mun dramaattisesta fyssa-ajasta tuntui vähän tyhmältä. No, paras mennä kuitenkin tsekkaamaan. Tänään sitten menin vastaanotolle ja sanoin heti, että ei nämä nyt enää oikeestaan ole kipeet, mutta tutkittiin mun jalkojen tilanne sitte kuitenkin. Fyssa aloitti tarkastelemalla takaapäin mun seisoma-asentoa, ja totesi sen minkä jo tiesinkin, eli lättäjalka, matala holvikaari. Hetken tutkailtua se kuitenkin sitten sanoi, että mun vasemman jalan joku ensimmäinen säie, mikä kulkee tuolta jalkaholvin kautta ylös pohkeeseen (en ole varma oliko se joku säie, sanokaa vaan jos joku tuntee tämän käsitteistön paremmin), niin tämä säie on mulla romahtanut! Sitten se teki sellaisen testin, millä sitten todettiin että tää vasen jalka ei tosiaan voi hyvin. Istuin hierontapöydällä jalat suorana, ja fyssa pyysi mua painamaan mun ykköspäkiää vasten hänen kättä, eli siis tuota isovarpaan alla olevaa pehmeetä päkiämöykkyä. Oikee jalka suoriutui ihan hyvin, mut vasen! Voi luoja kun en saanut koko lihasta edes jännitettyä. Siinä se sit totesi että se jalka on tosi heikko, jonka vuoksi mulla tulee nilkkaan sivuttaisliikettä, mikä saa sen akilleksen asennon huonoksi, ja osittain sen takia se on kipeä. Huoh.

kuva yle.fi

   
No sitten kävin mahalleni makaamaan siihen pöydälle, ja fyssa alkoi tosi ikävän tuntuisesti puristella tota jännettä. Kävi kuitenkin ilmi, että ennemmin kuin jänne, niin itseasiassa pohjelihaksen jumi voi olla enemmän vastuussa kivusta kuin itse jänne, ja se jumi taas johtuu siitä pohjelihaksen heikkoudesta mikä aiheuttaa väärää asentoa. Mun jänteeseen on kuitenkin tullut jotain "kertymää", en ole ihan varma mitä se on, ja sitten se fyssa aloitti aivan helvetillisen toimenpiteen. Nimittäin se alkoi tuollaisella kuvassa olevalla taltalla terällä rapusttamaan sitä jännettä. Hyi helvetti se tuntui ihan hiton jär-kyt-tä-väl-tä, siis kertakaikkiaan kauheelta. Siitä jänteestä lähti sellanen kummallinen rohina ja ropina, mikä ei siis ehkä sinänsä fyysisesti sattunut, mut jotenkin mun mielessä ja mielikuva siitä jänteestä oli aivan saamarin ällöttävä. Puristin tyynyä ja silmiä kiinni kun se tilanne oli jotenkin niin kammottava. Sillä se sitten kuitenkin jotenkin herätteli sitä pehmytkudosta ja kai rapsutti sitä kertymää ja sen tarkoituksena oli kai lihaskalvoa käsitellä, en ole ihan varma. Mutta se tuntui aivan järkyttävältä. Luojan kiitos se loppui aikanaan.
     Eli mitä nyt itse ymmärsin tästä kaikesta, on se, että mun jalkani on romahtanut, ja että ongelma nimenomaan on mun peroneus longus eli pitkässä pohjeluulihaksessa. Sen kun saan vahvaksi, niin kaikkien ongelmien pitäisi kutakuinkin kadota. Tanssin kannalta tämä kaikki tietää onneksi hyvää. Sain neljä erilaista kuntouttavaa nilkkaliikettä, jotka tulee tietysti osaksi mun omaa nilkkajumppaani. Niitä tulee tehdä 2-4 kertaa viikossa, jotta lihas vahvistuu, ja akillesjänteen kollageeni tulee paksummaksi tai sellaiseksi jäntevämmäksi. Fyssa hienosti demonstroi sormillaan sitä kollgeeniasiaa, ja voi olla että mulla ne on menny vähän turhan ohueksi rihmaksi, eli ne kollageenit pitäis saada taas tiukasti yhdistymään. Eli ei liikunta- tai tanssikieltoa, hurraa! Jos tulee taas sellaisia päiviä, kun jänteen alue tuntuu kipeältä, se voi olla merkki tulehduksesta ja siitä, että se jänne voi oikeesti katketa, jos sitä kauheesti rasittaa, eli silloin ei saa mennä treeneihin. Mutta kivuttomina päivinä kun tekee näitä jumppaliikkeitä, sen kivun pitäisi siis kadota. Itse jalkajumpat on hyvin samankaltaisia, mitä olen aiemmin tehnytkin, ehkä vähän erilaisesti vaan kohdennettu nilkkaan ja pohkeeseen. Teen niistä oman postauksen jossakin vaiheessa :)

Kaikkiaan olen tosi tyytyväinen fysioterapiakäyntiini. 45min maksoi 36e, eli ei se nyt niin pahan hintainenkaan ollut. Sain 4e opiskelija-alennuksen :D Fysioterapeutti oli musta tosi asiantunteva ja oikeesti tutki mun tilanteeni ja tunnisti ongelman ja osasi antaa siihen kuntouttavia kotiläksyjä mulle tehtäväksi, mistä tuli sellainen olo että mua on oikeesti kuultu. Mulla on useempi aika huono kokemus lääkäreistä, jotka ei oo oikeen osannut sanoo että mikä mulla on vikana. Esimerkiksi kaks viimeistä hammaslääkärikäyntiä on ollu luokkaa "sä ilmeisesti narskutat, siitä tää johtuu", mut siinä on tuo ilmeisesti, eli ei oo varmaa (eikä sitä erityisemmin tutkita) ja siihen ei määrätä mitään hoitoa. Mulle itelle jää aina sellainen olo että olen jotenkin huono potilas epämääräisine oireineni, ja et mulla nyt ilmeisesti sit on jotakin hampaissa/muualla ruumiissa, mut sille ei tehä mitään. Käynnin jälkeen helposti tulee sellanen "anteeks et kävin" -fiilis. En siis tarkoita kaikkia lääkäreitä missään nimessä, ja on omallenikin kohdalleni osunut myös oikein asiallisia ja asiantuntevia tyyppejä. Nyt vaan äkkiseltään muistuu ainakin kolme käyntiä, joista ei oikein ollut mitään hyötyä. Tästä fysioterapiakäynnistä mulle jäi ihan päinvastainen fiilis, tuli sellanen olo että kerranki joku tietää ja osaa neuvoa kunnolla :)