torstai 23. huhtikuuta 2015

Balettipostaus: Näytösharjoitusta ja ongelmia

Hulvatonta torstaita vaan kaikille! Musta tuntuu että nämä mun postaukseni on usein hyvin ongelmakeskeisiä, mutta toisaalta taas tuntuisi jotenkin hölmöltä sitten kirjoitella että "hyvin meni asiat X ja Z, myös Y meni hyvin :)". Mutta sitten taas, jos raportoin jatkuvasti, että asiat on huonosti, ei sekään anna ihan realistista kuvaa, koska olen mä sentään JOTAIN oppinut hiukan :D Eli vaikka nyt seuraavaksi taas kerron mun ongelmistani baletin saralla, niin koitan aina välillä laittaa näihin teksteihin edes jonkun yhden hyvän jutun, koska ainakin mulla itselläni on sellainen fiilis että aina vaan marmatan tänne blogiin että kun 1) mikään ei onnistu tai 2) asioita a, b ja c on treenattava vielä kovemmin.

Eilinen tekniikkatunti onnistui tangon suhteen ihan hyvin. Plié-sarja menee edelleen hyvin, koska tykkään siitä ihan hirmuisesti, mutta rond de jamb-sarja on hieman kinkkisempi. Olin kuitenkin tyytyväinen, kun huomasin ettei mun tarvinut enää katsoa opettajalta, vaan ymmärsin ihan tarpeeksi niistä sen huuteluista. Edelleen kyllä tein sen helpomman version (ei relevéitä tai muita extroja), koska mun mielestäni on parempi opetella ihan perusperus jutut ensin HYVIN, ennen kuin siirtyy vaikeampiin juttuihin. Tietty välillä on kiva kokeilla, että no miltäs tuntuis tehä tää hankalmpi versio, mutta ensin kyllä haluan onnistua siinä perusversiossakin hyvin, ennen kuin siirryn toiselle asteelle.
     No sitten tehtiin keskilattialla pikkuhyppyjä. Tehtiin sellaista kolmen hypyn sarjaa, joista kaksi oli ennestään tuttuja, eli glissade ja sitten sellanen ihan hyppy vaan, jossa nilkat ojentuu (5. asento), mutta ne ei vaihda paikkaa. Kadotin hypyn nimen nyt ihan täysin mutta semmonen se oli :D Kolmas hyppy oli uusi, sellainen kuin assemblé. Tämä koko hyppysarja oli aluksi mun kohdalla kammottava fiasko, koska jostain kumman syystä vaihdoin jalkojen paikkaa aina tuon keskimmäisen hypyn kohdalla, ja sitten olin hämmästynyt kun olin jatkuvasti lähdössä assembléen väärällä jalallla. Kaikki muut tuntui ymmärtävän sarjan heti ja puhkuivat siellä hyppiessään, mutta mulle se oli jostain syystä enemmän ajatustyötä vaativaa kuin fyysistä työtä! Lopulta sitten kysyin opelta, että mikä mulla menee tässä vikaan ja vihdoin ymmärsin, että olin tehnyt sen pikku välihypyn aivan väärin. Oivallukseni jälkeen tein hyppysarjaa riemastuneena, koska nyt munkin jalat meni oikein. Sitten ope laitto musan soimaan ja argh se oli kauheen nopee ja mun riemastukseni laski kuin lehmän häntä. Jostain syystä musta tuntuu, että baletti on mulle aluksi aina kauheeta ajatustyötä, ja sitten vasta kun mun korvien väli on ymmärtänyt askeleet/sarjan, voin aloittaa sen ihan kunnon treenauksen. Ilmeisesti mun korvien välini työskentelee vaan sitten hitaampaa kuin muiden ryhmäläisten -.-
     Viimeiseksi tehtiin diagonaalissa sellaista aivan ihanaa balettikävelyä, ja nyt en tiedä senkään nimeä! Hyi minua, tarvin jonkun balettisanakirjan (oon käyttänyt tota wikipedian balettisanastoa mutta aina se ei oo avuksi). No kuitenkin, se on kauheen dramaattisen näköistä, etenkin kun taustalla soi moonlight sonata. Joka kolmannella askeleella otettiin 2. tai 3. arabesque, eli kontti ylös ja toinen käsi joko eteen tai sivulle. Sitten siinä tehtiin vähänniinkuin sellanen yhen jalan plié, eli tukijalka koukistu ja piti koittaa venyttää jäseniään vielä hiukan pidemmälle. Ja sit taas kävely jatkui. Videossa on vähän sen tyylistä kävelyä, mitä me tehtiin, mutta siinä meidän jutussa varpaat sai silleen hienosti vähän laahata maata. Hyvä selitys taas...


En oikein tiedä, menikö se mun kohdallani hyvin vai huonosti. Mä hiippailin siellä viimeisenä ja ope kyllä näki sen, mutta ei sanonut mitään, mutta ei myöskään korjannut. Eli en varmaan ainkaan tehnyt mitään fundamentaalisti väärin.

Sitten oli sitä näytösharjoitusta. Alku menee jo hyvin, joten tehtiin ohjelmaa pidemmälle. Olin aluksi (ja vieläkin hiukan) järkyttynyt, koska sen käsisarjan jälkeen alkaa yhtäkkiä kauheen nopea, musiikkin hyvin integroitu askelsarja, missä sekoilin aivan ekspotentiaalisesti. Tehtiin sitä hitaasti opettajan johdolla ehkä joku 3 kertaa, kun sen jälkeen saimme vetäytyä yksin tai parin kanssa (tai pieniin ryhmiinkin) harjoittelemaan ja muistelemaan askelia itseksemme. Olisi toki ollut helpompi tehdä se vaan 10 kertaa opettajan johdolla, mutta mun mielestä oli lopulta kauheen kiva, että jouduttiin itse vähän aivotyöskentelemään sen sarjan oppimisen eteen. Itselläni ei suinkaan ollut nilkat ja polvet vielä mitenkään pääasiallisena huomion kohteena, tärkeintä oli että yksinkertaisesti muistaisin, mitä tulee seuraavalla laskulla. Tästä poikkeankin nyt hiukan sivuraiteille, koska olen tehnyt sellaisen huomion, että en tosiaankaan muista enää pitkiä sarjoja yhtä helposti, kuin lapsena! Lapsuudessa ja nuoruudessa olen opetellut kymmeniä kisa- ja näytösohjelmia, eikä mulla ollut koskaan ongelmia ohjelman muistamisessa. Kotona harjoittelin paljon eteisen peilin edessa erilaisia näytöksiäni, enkä oikeesti juuri koskaan jäänyt miettimään, että ööm mitäs sitten tuli. Silloin vaan opetteli ja hioi niitä liikkeitä itsessään. Nyt sitten baletin aloitettuani olen huomannut, että kun kotona koitan harjoitella ihan jotain tankosarjaa, tai pari viikoa sitten tuota kevätnäytöksen käsisarjaa, niin en millään muistanut, mikä liike tuli minkäkin jälkeen! Kyllä mä olen kaikki sarjat loppujen lopuksi oppinut, lukuisien ja taas lukuisien toistojen jälkeen. Tätäkö se vanhuus nyt sitten on?!!
     Niin, takaisin siihen näytöksen haroitteluun. En ole ihan varma, saatiinko me sitä kertaakaan vedettyä ryhmänä hyvin ja yhtäaikaisesti läpi, sillä mulla tuli joka_ikinen kerta yhden hypyn jälkeen sellanen miettimistauko, kun just sillon pitäis laittaa vipinää kinttuun. Eli jäin joka kerta puolivälissä sarjaa kauheesti jälkeen kun kaks sekuntia vaan seison silleen "ööm". Huomenna mulla on taas se itsenäinen tanssisaliaika, jolloin ajattelin painaa ton sarjan paksuun kallooni.

Lopputunnista taas mietittiin pukuasiaa. Helmana meille nyt ilmeisesti tulee sellainen aika vaatimaton, ohutta valkoista puuvillaa oleva hame, jonka helmassa on kangassuikaleista tehtyjä höyheniä. Viime postauksessa manasin sitä, kun tuntuu että aikuistanssijat on helposti vähän turhan vaatimattomia omaan makuuni ja että itse kyllä tykkään hienoista tutuista. Tarkennan nyt, että mielelläni puen meidän esitykseen tuon puuvillahameen: jos esiintyjätkin on pääosin alkeet1-tasoisia, on mun mielestäni ihan koreografiaankin nähden ok, jos asu on myös yksinkertainen. Se tutu-kommentti oli silleen yleinen kannanotto, että tutu sopii myös aikuisille. Jokatapauksessa, sen puuvillahelman kanssa olisi ihan perus valkoinen balettipuku, ja oli vähän puhetta että sen ei tarvi olla kaikille samanlainen. Kolpattiin varastosta tuotuja pukuja, ja ne oli monille hiukan liian pieniä. Löysin itselleni sieltä sellaisen nippa nappa päälle menevän, pitkähihaisen puvun, mutta se on kyllä hiinä ja hiinä että ratkeeko se kun nostan kädet ylös :D Muutama siellä puhelikin, että jos ostaisi vaan itse oman valkoisen puvun, ja kotona asiaa pohtiessani tulin itsekin siihen tulokseen, että määkin voisin ostaa sellasen itselleni. Tarkoituksenani on nyt kummiskin jatkaa tätä balettia, niin voi olla että valkoiselle puvulle on vielä käyttöä muutenkin. Katselin jo vähän DanceDirectistä tällaista n. 15 euron Capezion pukua:

En vielä pistänyt mitään tilaukseen (koska mulla ei ole tällä hetkellä rahaa), koska mietin mahdollista aluspuvun hommaamista. Tuosta valkoisesta näkyy varmaan ainakin hiukan läpi, joten vakaasti suunnittelen jotakin alusvaatetta tuonne alle. Mietinkin, että pitäisikö ostaa vaan a) rinsikat, b) alustoppi vai c) aluspuku. Onko kellään mitään suositeltavaa? :)

Mikä paras?

Loppuun hiukan aiheeseen liittymätöntä fiilistelyä: menin tiistain treeneihin polkupyörällä, koska se on hyvä alkulämmittely ja muutenkin, säästän bensaa jne. Kun lähdin polkemaan kotiinpäin iltayhdeksän jälkeen, oli auringon viime säteet vielä sen verran valoisat, etten tarvinutkaan pyöränlamppuani. Kaikkialla oli siihen aikaan jo aika hiljaista, pyörätiet oli harjatut ja kuivat, ja ilma tuoksui aivan ihastuttavan keväiseltä. Tyytyväisenä myhäilin pyöräillessäni hiljaisessa kaupungissa ja nuuskiessani raikasta ilmaa :) Nyt kuulostin siltä, että en selvästikään käy ulkona siinä määrin missä normaali ihminen käy (mikä on ehkä hiukan tottakin ;_;). Kyllä se kesä sieltä taitaa tulla, jeeeeiii!!
   

10 kommenttia:

  1. Aluspuku on tietenkin hyödyllinen myös tulevaisuutta ja uusia esiintymisiä ajatellen; koskaan ei tiedä milloin esiintymisasu on sellainen, että vaatii aluspuvun alleen (puvussa esim. on läpikuultava tyllihelma, mutta ei housuosaa valmiina tms. Suosittelen siis aluspuvun hankkimaan, mikäli sellainen budjettiin sopii. Todennäköisesti tuon Capezion puvun kanssa ei aluspukua tarvitse, mutta valkoinen on toki aina vähän riskialtis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti! Kiitos tästä ajatuksesta.

      Poista
  2. Mulla on sekä aluspuku että tuollainen lyhyt alustoppi. Kuten Tossu sanoikin, aluspuku kannattaa hankkia mikäli tietää jatkavansa eteenpäin ja esiintymisiä tulee useahkosti. Meillä on oikeastaan vaatimuksena, että aina esiintymisasun alla pitää olla aluspuku.
    Mutta toisaalta tuo alustoppi on siinä mielessä parempi, että se toimii myös urheiluliiveinä ja sitä voi pitää ihan normisti balettipuvun alla treeneissä. Eli tuo toppi on monikäyttöisempi.
    Mutta sun kannattaa pohtia tätä asiaa itseksesi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis puhuin tuosta vasemman puolisesta lyhyestä topista, en keskimmäisestä :)

      Poista
  3. Onko nuo "rintsikat" sitten tarpeeksi tukevat? Aluspuvussahan toki on se ongelma, että usein niissä ei ole minkäänlaista tukea. Ongelma siis, mikäli erillisele tuelle on tarvetta. "Oikeaoppisestihan" balettipuvun (treenipuvun) alle ei kuuluisi pukea mitään muuta kuin sukkahousut. :D

    VastaaPoista
  4. Rintsikat ovat tukevat, mutta selässä oleva paksu silikoniolkain jää joissain asuissa makuuni liikaa näkyviin. Tämä selkäkappale onkin napakka ja tekee siksi joskus vähän ikävää selkämakkaraa... siitä miinus! Itse suosin aluspukua ja se riittää itselleni tueksi kun on tarpeeksi napakka, eli kannattaa olla tarkka koon kanssa. Aluspuvun materiaali on joustavampaa ja ohuempaa, eli venyy paremmin. Itse suosin mahdollisimman syvään uurrettua mallia, että sopii sitten erilaisten pukujen ja asujen alle.

    VastaaPoista
  5. Kiitos paljon kaikille kommenteista! Taidan tilata tuommosen aluspuvun tuon valkoisen kanssa, ja rintaliivit voisin hankkia sitten jossakin vaiheessa hieman myöhemmin. Käyn varmaan katsomassa, josko ihan sokokselta tms. löytyis tuon tyylisiä rintsikoita, kun tilatessa ei voi oikeen ikinä tietää, että onko ne nyt sit hyvät. Mulle ei oo siunaantunut mitään isoa povea, joten luulen että pelkkä aluspuku + tossa valkoisessa leotardissa oleva ''tukikappale'' riittänee mulle mainiosti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lyhin alustoppi menee muistaakseni puseron koon mukaan, eli mikäli sun paidan koko on yleensä s, niin silloin valitset s-koon. Mulla on Capezion s-kokoinen toppi, ja kyllä se ihan on asiansa ajanut. Toki noita malleja on tullut lisää - ostin tuon alustopin joskus vuosia sitten ja silloin ei hirveästi ollut valinnanvaraa, ja nyt löytyy erilaisia ja myös tukevuudeltaan erilaisia. Riippuu ihan siitä, kuinka paljon sä tarttet tukea. Mä oon tuote käyttänyt silloin, jos puku on ollut varsin avonainen tai puvun väristä ja/tai materiaalista riippuen on näyttänyt vähän liikaa läpi.

      Poista
  6. Mäkin liputan aluspuvun puolesta, jos ajattelee että lavalle tulee noustua tulevaisuudessakin. Se on oikeastaan sellainen esiintyvän tanssijan must have vaatekappale. Usein se varmistaa sen, että ei tule vilauteltua lavalla oli esiintymisasu millainen tahansa... :'D Itselläni aluspuku on tosi ohutta kangasta, joten laitan aina sen alle ihan perus ihon väriset rintaliivit (ostin H&M). Silloin on tukeva olo ja ei tarvi miettiä näkyykö puvusta läpi.

    Esiintymisasuja ja niiden alusvaatetusta kannattaa oikeasti miettiä hieman ennen esitystä, että ei tule ylläreitä. Silloin on itselläkin kiva ja varma olla lavalla.. Ja kannattaa varautua näytökseen myös ompelutarvikkeilla, saksilla, teipillä jne... Sitä ei koskaan tiedä mitä ylläreitä sattuu! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Opettajanikin sanoi, että suosittelee tuota aluspukua ja että hän on itse kokenut sen käytännölliseksi, joten laitoin sellaisen nyt tilaukseen. Laitoin tälleen hyvissä ajoin, että jos tuote ei ookaan hyvä ja täytyy laittaa vaihtoon/tilata uus.

      Ja joo ajattelinkin että joku tommonen miniompelusetti olis varmaan kätsy, MIKÄLI OSAIS OMMELLA :'D Olen oikeesti maailman paskin ompelija, anteeksi kielnkäyttö mut se on totuus. Jo nauhojen ompelut balettitossuihin toi ylitsepääsemättömältä tuntuvia ongelmia, ja lopulta pestasin siskoni ompelemaan ne uudelleen :D Äitini on ompelija ammatiltaan, ja hän on aina ommellut kaikki meidän puvut ja laittanut paljetit yms, niin olen itse aivan järkyttävän surkea. Lisäksi ihan noin niinku yleisestikin inhoan kaikkea pikkunäpräämistä. Mutta kyllä mä ajattelin sellaisen ompelusetin koota, ainakin näönvuoksi :D

      Poista