Kesän intensiivijakso pyörähtää vauhdikkaasti käyntiin

Otsikko kertookin jo hieman kaunistellen mun tämän viikon tanssiharkoista. Vauhdikas vaan tarkoittaa tässä kohtaa, että olen aivan puhki :D Tiedä sitten, olenko se vaan minä kun on vanha ja raihnainen, vai onko kaikki muutkin tanssin intensiivijaksolaiset näin kuolleita.

Maanantain jazz- ja balettitunnista raportoinkin jo tänne blogiin. Tiistaiksi en alun perin ollut varannut itselleni mitään tuntia, mutta kuinkas ollakaan, mua alkoi kauheesti kiinnosta illalla pidettävä kehonhuolto-tunti. Siinä sitten kun soitin opistolle että mahtuisinko vielä näin nopeella aikataululla mukaan (KYLLÄ, minä maailman puhelinkammoisin ihminen, SOITIN aivan vapaaehtoisesti!!!), niin samalla tulin varanneeksi toisenkin kehonhuollon ensi viikolle, JA: keskiviikoksi eli eiliselle hiphop-tunnin!!!! Mä niin uhosin kaikille tanssikavereille (ja normaaleillekin, tai no tiedä nyt miten normaaleja ne on ;DD) ja varmaan täällä blogissakin, että kaikkea aion kokeilla, paitsi en mitään street-, hiphop- tai muuta breakdance jutskia. No, varasin kuitenkin, ja olin siellä eilen. Siitä pian lisää.
     Tiistaina siis menin kehonhuoltoon, mikä oli tällä kertaa hatha-joogaa. Aivan ihana tunti, vaikka taso oli aika vaikea mielestäni. Otettiin aika hankalia asanoita, enkä kyllä pystynyt ihan kaikkiin. Jos nyt yhtään muistan oikein, yksi oli tällainen (tai jotain tännepäin):
 

Muistaakseni sitä sanottiin puoliliskoksi. Ehkä. Vaikka jotkut asanat oli aika hankalia, kokonaisuutena tykkäsin kyllä ihan kauheesti. Tuntiin mahtui paljon myös helpompiakin liikkeitä ja juttuja, ja ohjaajakin oli tosi kiva :)
     Keskiviikkoaamuna menin yliopistoliikunnan joogaan. Tämä erosi hyvin paljon edellisillasta, sillä aamujoogat yleensä on aika paljon rauhallisempia ja sellasia kehoa herätteleviä juttuja, kun iltaisin olevat joogat on hiukan vaihdiikkaampia. Tai näin ainakin olen havainnut. Olen tosi iloinen, että olen tässä nyt ymmärtänyt sen hengityksen pointin joogassa. Olen yläaste- ja lukioikäisenä kokeillut joogaa aina milloin missäkin silloin tällöin, ja muistan että ne hengitykset ei ollut mun mielestä yhtään merkityksellisiä enkä oikeastaan edes kuunnellut ohjaajia hirveän hyvin, että milloin kuuluu hengittää sisään ja milloin puhaltaa ulos. Ehkä en vaan ollut ihan välkyin nuori :D
     Aamujoogan jälkeen tulin kotiin, ja neljältä lähdin tanssiopistolle hiphoppaamaan :DD Kun odottelin tunnin alkua, mulle tuli sellanen "voi ei, pitäisköhän vielä perääntyä"-fiilis, kun tajusin että olin vaatteiltanikin ihan erilainen kuin kaikki muut tuntia odottelevat tyypit. Ensinnäkin, kaikilla oli sellaset sisälenkkarit, paitsi mulla. Lisäksi, muilla oli huomattavasti löysemmät vaatteet, kun mulla taas oli aamun joogavaatteet, jotka olin ajatellut menevän ihan hyvin hiphopissa ja illan balettitunnilla: mustat nilkkamittaiset leggingsit (60den, ei siis trikoiset), päällä lyhyet trikooshortsit sekä tummanvihreä, puolihihainen tunika, mikä oikeen huusi sellasta joogamaista olemusta. Alla oli vielä sellainen perus H&M semitiukka trikootoppi. Päädyin kuitenkin menemään muiden mukana tanssisaliin. Ihan ensimmäiseksi täytyy sanoa, että ohjaaja oli aivan H-U-I-P-P-U!! Otin netistä hiukan selvää, ja totesin että hän taitaa olla hiphop-opepiireissä sellainen minijulkkis, tosi haluttua kamaa kaikille leireille ja muille vierailuille. Hän taisi ymmärtääkseni olla meilläkin nyt tän kesäintensiivin ajan vierailijana, ja muuten opettaa ilmeisesti Kuopiossa. Mutta se into mikä siitä miehestä hohkasi, oli avan uskomaton. Se oli jopa vähän sellanen adhd-mainen :D Siis sillee hyvällä tavalla! Sillä oli vaan niin mieletön energia ja palo, itse tanssiin sekä opetukseen. Siltä tuli juttua aivan taukoomatta, kun se selitti kaikkea hiphop-asenteesta ja kaikista liikkeistä ja kaikesta. No mites se mun tanssini sitte meni? Aluksi olin aivan järkyttävän huono, oli tosi vaikeeta saada polvista sillee löysättyä ja olla oikeesti koko ajan polvet koukussa, silleen että samalla näyttäisin uskottavalta. Selän pitää myös vähän kumartua ja se koko habitus pitäis olla sellanen tositosi löysä ja rento, saada sellainen baunssi siihen omaan liikehdintään. Sain myös kommenttia, että nyt ei saa ojentaa nilkkoja. Hankala muuttaa omia tapoja, kun lapsesta asti olen aina tottunut ojentamaan aina kun on tehnyt jotain tanssiin liittyvää. Tehtiin alun perusliikkeiden ja asentojen harjoittelun jälkeen sellainen aika pitkä koreopätkä, mikä loppua kohden alkoi mennä itseltänikin ihan hyvin!! En vieläkään ollut mikään ihan kauheen uskottava hiphoppari, mutta kyllä määkin siellä mielestäni ihan hyvin suoriuduin. Musiikkina meillä oli Wiz Khalifan joku kappale, mikä oli ihan ok. Hemmetti vieköön ku en löytänyt sitä nyt mistään, ku en muistanut sen nimeä! Ope kyllä sanoi sen, ja muistan että se oli joku tosi hankala ja outo ja pitkä nimi, itse biisissä oli hiukan sellaista arabialaisvibaa. Jos jollakin soi kellot nyt niin saa tulla ehdottamaan :D
     Hiphop oli tosi hieno kokomus,  ja avarsi mun näkemystäni hiukan tanssinharrastajana. Olen kyllä aina pitänyt hiphoppia ja tätä break-genreä tosi hienon näköisenä, ja tanssijat on aivan valtavan taitavia, mutta en ole koskaan nähnyt itseäni edustamassa tätä tyyliä. Mun ulkoinen (tai sisäinenkään) habitukseni ei vaan oikeen istu siihen maailmaan. Olen myös musiikillisesti aina kuulunut ryhmään rokkarit, enkä taas räpistä ole koskaan tykännyt, niin sekin varmaan vaikuttaa siihen, miksen ole koskaan tullut ajatelleeksi hiphoppia omaksi lajikseni. Eilinen kokemus oli kyllä varsin arvokas ja opin sekä itse tanssista että itsestäni paljon uutta! Tuskin mun tanssikalenterista siltikään tulee löytymään syksyllä hiphoppia, mutta ehkä vielä joskus uskaltaudun toiselle tunnille :)

Kuvan nappasin täältä

     Takaisin eiliseen päivään. Hiphop-tunnin jälkeen suuntasin toiseen tanssisaliin, jossa pidettiin "Tanssijan ravinto ja terveys"-luento. Luento oli ihan ok, eipä sieltä tullut mitään uutta tietoa. Proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit kaikki tärkeitä jne. Oli kyllä kauheeta huomata, että miten näin nopeasti yhden sukupolven ajatukset hiilareista on käännetty tosi negatiivisiksi, sillä tuntui että kauheen moni nuori (lähes kaikki oli siellä ikäluokkaa 14-18, ja sitten olin minä...) korosti proteiineja ja niiden tärkeyttä. Nuoria tuntui myös askarruttavan paljon nämä kaikenmaailman uudet, ihmeelliset ravitsemukselliset villitykset. Kyseltiin mm. että mitä mieltä opettaja on maitotuotteista ja pitäisikö jättää pois. Onneksi opettajalla oli (minun mielestä) järki päässä ja kertoi, ettei välttämättä kannata mennä näihin ihmedieetteihin ja erikoisruokavalioihin mukaan, ainakaan ihan kritiikittä. Jos joku bloggaaja jossakin kirjoittaa, että maidoton elämä sai hänen ja koko perheen elämän kukoistamaan, niin ei sitä kannata pitää koko totuutena. Opettaja siis suositteli ihan tavallista, monipuolista ruokavaliota, johon kuuluu perinteinen lautasmalli hiilihydraatteineen ja maitotuotteineen. Itse en oikein uskalla netissä avautua mistään ruokavalioasioista, sillä tuntuu että se on nykyisin jo melkeen kuin uskonto ihmisille, ja jos sanon että hiilihydraattien ylenpalttinen karttaminen on omasta mielestäni naurettavaa, saan vaan paskaa niskaani. Tai näin olen nähnyt netissä ihmisille käyvän, enkä kaipaa sitä omaan blogiini.
     Luennon jälkeen alkoi päivän viimeinen aktiviteetti, eli balettia tasolla perus. Tasot siis menee alkeet, perus ja jatko. Nyt täytyy kyllä sanoa, että en ollut vakuuttunut opettajasta. Mulla ei siis aiemmin ole ollut hänen tuntejaan, ja netistä katsoin niin hän taitaa pääasiallisesti opettaa tosita lajia. Hän ei näyttänyt hirveen hyvin sarjoja, vaan silleen tosi nopeesti eikä oikeastaan edes puhunut hirveesti mitään. Aluksi luulinkin, että hän vaan itse mielessään nopeesti kertaa, että mitäs nuo muistiinpanoni nyt sanovatkaan (niinkuin opet monesti tekee, jupisevat itsekseen ja heiluvat muistiinpanojaan tarkastellen), ja sitten tulee se kunnon näyttökerta meille oppilaille selkeän selityksen kera, että mitä tehdään. Muttse se olikin siinä jupinassa se koko näyttö! Olin tankosarjojen aikana melko pihalla, ja niin oli mun mielestäni kyllä kaikki muutkin. Ope ei juurikaan puuttunut tähän, ja sitten mentiin vaan seuraavaan, ja seuraavaan. Mulle tuli vähän sellainen fiilis, että ei se opettaja niinkuin opettanut meitä yhtään, sanan varsinaisessa merkityksessä. Okei, ymmärrän että oltiin tasolla perus, ja saattoi olla että kaikkia liikkeitä ei enää rautalangasta väännetä, mutta jos koko ryhmä on enemmän tai vähemmän pihalla, niin en oikein ymmärrä, mikä sen tunnin funktio sitten on, jos tehdään vaan hutaisten ja sitten siirrytään seuraavaan. Ja vaikka useilla tuntui olevan hiukan ongelmia, ei opettaja juurikaan kierrellyt antaen korjauksia. Piruetteja tehdessä sain vihdoin kommenttia, että älä jännitä kaulaa ja leukaa niin paljon, pidä ne rentona niin spotti onnistuu paremmin. Olin tosi iloinen tästä huomautuksesta, mutta siinä se sitten olikin. Mulle jäi kokonaisuutena hiukan sekava kuva tunnista, ja musta tuntui että se opettaja ei ollut henkisesti ihan läsnä. En osaa sanoa, onko hänen opetustyyli aina sellainen, vai sattuiko hänellä eilen vaan olemaan jotain muuta mielenpäällä, eikä vetänyt tuntia kovin antaumuksella.

Kolmen päivän joogaamisen ja tanssimisen jälkeen mulla on nyt tänään ollut lihakset aivan ÄLYTTÖMÄN kipeet!! Erityisesti taka- ja sisäreidet, pakarat ja kyljet. Myös nilkat ja lonkat on hiukan rasittuneet. Selkääkin kolottaa. Ehkä on vaan helpompi sanoa, että joka paikkaa sattuu :D Nyt mulla on loppu viikko vapaata, maanantaina on seuraavan kerran tanssia. Koitan nyt lepäillä ja palautua tässä ajassa. Ensi postauksessa raportoin varmaan maanantain nykytanssin tunnista, siihen asti heippa vaan!